Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto6

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Sisällysluettelo

[muokkaa] <ref> ja lähteet

Miten referenssit ja lähteet (linkkeinä) saa fiksusti sovitettua yhteen? Esimerkkinä ongelmallinen artikkeli syylä. Ratkaisu on varmasti yksinkertainen, mutten vain keksi sitä. Kommentin jätti Erkkimon (keskustelu â€“ muokkaukset).

Siinähän ne on. Mikä on ongelma? Tosin yritin itse tehdä erääseen artikkeliin erikseen otsikon viitteet, mutta jyrän alla jouduin alistumaan, eikä otsikkoa tullut. --Ulrika 19. syyskuuta 2006 kello 03.58 (UTC)
Näyttävät vain vähän hassuilta, kun heti pienellä kirjoitetun numeroidun listan perässä on isommalla kirjoitettu numeroimaton lista. --Silvonen 19. syyskuuta 2006 kello 04.00 (UTC)
Juu näin se vaan näyttää olevan, ettei ongelmalle ole muuta ratkaisua kuin erilliset otsikot, ja yhdelle viitteelle se on vähän turhaa. --Ulrika 19. syyskuuta 2006 kello 05.09 (UTC)
Katsos miltä nyt näyttää kun tekstit on saman kokoisia. Numeroa ja luettelomollukkaa ei kyllä saa millään kohdakkain. --Ulrika 19. syyskuuta 2006 kello 05.15 (UTC)
Pahus ei ne olekaan samankokoisia. Nyt pitäis löytää se ohje, jolla tekstit saa samankokoisiksi, mutta on toikin varmaan tyhjää parempi. --Ulrika 19. syyskuuta 2006 kello 05.17 (UTC)
Ei niiden välttämättä tarvitse olla samankokoisia. Pistää vaan eka sen references-jutun siihen ja sitten muut tavallisena listana jälkikäteen. 19. syyskuuta 2006 kello 05.57 (UTC)
Musta ne erilliset alaotsikot ois hyvät. Mut mikä otsikko kuuluis alaviitteille ja mikä yleisille lähteille? --Erkkimon (Itkumuuri) 19. syyskuuta 2006 kello 17.24 (UTC)
No vaikka niin yksinkertaisesti että lähteet-otsikon alle suoraan alaviitteet ja sitten yleisille lähteille alaotsikko yleiset lähteet. Tai sitten alaviitteet otsikon alaviitteet alle. – linnea 19. syyskuuta 2006 kello 17.37 (UTC)
Kuulostaa fiksulta, koska noita alaotsikoita noita mäki ajattelin eli olit ihan selvästi johdatuksessa ku sanoit noi. Profetia on vahvistettu. Ugh! --Erkkimon (Itkumuuri) 21. syyskuuta 2006 kello 06.43 (UTC)

Nyt on lähteitä muotoiltu uusiksi. Katsokaapa artikkelit bonsai ja syylä. Meinasin ensin laittaa artikkelin bonsai yleisten lähteiden listan eteen ne listausboksit, mitkä siinä edessä yleensä on. Kuitenki mun mielestä pelkkä sisennys lähteissä (kuten bonsaissa sattu olemaan) on itse asiassa asiallisemman näkönen. Mitä mieltä muut on? --Erkkimon (Itkumuuri) 21. syyskuuta 2006 kello 06.49 (UTC)

Eikö kellään tosiaan ole mielipidettä asiasta? --Erkkimon (Itkumuuri) 22. syyskuuta 2006 kello 10.04 (UTC)
On. Hyvältä näyttää sisennettynä. --Jaakonam 22. syyskuuta 2006 kello 10.07 (UTC)

[muokkaa] ISBN

Muuten minusta ihan hyvä, mutta ISBN-numeron merkitseminen linkiksi on turhaa, koska linkki vie vain toiselle Wikipedian sivulle. Ylipäätänsä minusta ISBN-numerot on tarpeettomia, eihän lehtiäkään osteta ISSN-numeroilla, mutta sain aika ärhäkkää palautetta kun ihmettelin niiden tulvaa. --Ulrika 21. syyskuuta 2006 kello 07.00 (UTC)
Itseasiassa MediaWiki muuntaa ISBN:t automaattisesti linkeiksi jotka ohjaavat kirjahakuun Wikipedian ulkopuolella. --Agony (403) 21. syyskuuta 2006 kello 07.03 (UTC)
Millä tavalla? Kun napsautan bonsaissa olevaa ISBN-linkkiä, joudun Wikipedian sivulle Kirjalähteet, jossa on muutaman kirjaston lisäksi yksi (1) kaupallisen yrityksen linkki. --Ulrika 21. syyskuuta 2006 kello 07.08 (UTC)
..jaa kun klikkaat jotain niistä linkeistä, suorittaa MediaWiki haun kyseiseen palveluun kyseisellä ISBN-numerolla. Eli voi tarkistaa löytyykö kirjaa kirjastosta tai nettikirjakaupasta. --Joonasl (kerro) 21. syyskuuta 2006 kello 07.12 (UTC)
Voit kokeilla itse niin ymmärrät paremmin. 1) kirjoita missä tahansa ISBN 951-97841-0-1 (ei mitään muuta kuin teksti, ei linkitystä, ei mitään. Aivan kuten kirjoittamassani ISBN-tunnuksessa) 2) Seuraa linkkiä (joka todellisuudessa on toimintosivu Toiminnot:Booksources) 3) kurkkaa sivun ylälaitaa: kuten huomaat, ei sivua voi muokata eli sivu ei ole artikkeli. Toiminnot:Booksources sivun toimintaa pystyy hallinnoimaan ylläpito, ja sivun tarkoituksena on ohjata käyttäjä Wikipedian ulkopuolella sijaitseviin kirjoja lainaaviin tai myyviin sivustoihin. --Agony (403) 21. syyskuuta 2006 kello 07.13 (UTC)
Miksi yhden kaupallisen yrityksen mainoslinkki voi olla tuolla sivulla? Onko joku ylläpitäjistä Bookplussan palveluksessa? --Ulrika 21. syyskuuta 2006 kello 07.15 (UTC)
Aikaisemmin siellä oli myös muita kaupallisia linkkejä, tiedä sitten miksi ne on otettu pois. Kuitenkin kätevä toiminto, itse löysin Ajan lyhyt historia linkkien avulla ja vielä kohtuuhintaan, eli toimintosivusta on konkreettista hyötyä. --Agony (403) 21. syyskuuta 2006 kello 07.20 (UTC)
Yhden kaupallisen linkin pitäminen siellä sotii minusta Wikipedian periaatteita vastaan. Liitettäköön sinne sitten kaikki Suomen kirjakaupat. Kyseisen Ajan lyhyen historian olisit saanut myös oman paikkakuntasi kirjakaupasta. Näin olisit vähentänyt kirjakauppatoiminnan keskittymistä suurille (kansainvälisille) yrityksille. Kuulisin mielelläni ylläpidon perustelut miksi juuri kyseinen yritys saa mainostilaa. --Ulrika 21. syyskuuta 2006 kello 07.28 (UTC)
Jos osaat kertoa miten "kaikkien Suomen kirjakauppojen" verkkosivuilta voi suorittaa suoralla URL:lla kirjahakuja ISBN-numeron avulla niin toki niitä voi sinne lisätä. Sivun tarkoitus on kuitenkin mahdollistaa suoraa hakeminen, se ei ole mikään Luettelo suomalaisista kirjakaupoista. --Joonasl (kerro) 21. syyskuuta 2006 kello 07.31 (UTC)
Jotenkin osasin odottaa juuri tuollaista ylimielistä vastausta. Supistetaan nyt sitten: 1: Miksi siellä on vain yksi nettikirjakauppa? 2. Miksi muut on poistettu? Edelleenkin kuulisin mielelläni ylläpidon perustelut, miksi juuri kyseinen yritys saa mainostilaa. --Ulrika 21. syyskuuta 2006 kello 07.37 (UTC)
Mielestäni vastaukseni ei ollut erityisen ylimielinen ainakaan ottaen huomioon omien kommenttiesi hyökkäävän sävyn. En osaa vastata kysymykseesi, koska en ole niitä sieltä poistanut, mutta lupaan, että lisään kaikkien sellaisten kirjakauppojen linkit sivulle, joista toimitat edellämainitun URL:n. --Joonasl (kerro) 21. syyskuuta 2006 kello 07.43 (UTC)
Jaaha taas päästiin asiaan. Jos kysyn ylläpidolta jotakin, olen hyökkäävä. Jos ihmettelen mainoslinkkiä, olen hyökkäävä. Ylläpidossa on äärettömän herkkähipiäisiä henkilöitä, joiden toimet kai pitäisi hyväksyä kyselemättä. Maailmassa on jopa kokonaisia valtioita, joissa kysyminen ei ole sallittua. Vastauksesi oli erityisen ylimielinen.
Onko minun tehtäväni tietää minkälainen sen URL:n pitää olla? Ylläpidolla nähdäkseni on se tekninen tietämys, ei rivikäyttäjillä. Mutta senpä esititkin tietoisesti. Sieltä kai ne sivun historiasta löytyvät ne URL:t. --Ulrika 21. syyskuuta 2006 kello 07.50 (UTC)
Kysyä voi monella tavalla. Puolittain piilotettu syyte mainonnasta ja jonkin kaupallisen toimijan suosimisesta ("Onko joku ylläpitäjistä Bookplussan palveluksessa? ") ei ole ainakaan kovin kohtelias tai sivistynyt tapa esittää kysymyksiä. Kaikki ihmiset tekevät Wikipediaa vapaaehtoisesti ja vapaa-aikanaan ja jos haluaa parannuksia/uudistuksia on yleensä lähtökohtaisesti valmistauduttava itse näkemään asian eteen vaivaa. Epämääräinen ylläpidon "komentelu" ei luultavasti tuota toivomaasi tulosta. --Joonasl (kerro) 21. syyskuuta 2006 kello 07.56 (UTC)
Näitä pystyy helposti paikallistamaan seuraavasti: web-kirjakaupan sivulla suorittaa joko tavallisen tai laajennetun haun isbn-numerolla ilman välimerkkejä. Mikäli vastaus tulee sivulta jonka osoitteesta löytyy ?isbn=9519784101 (tai vastaava, riippuen hakutyypistä), tukee sivusto URL-pohjaista hakua. Nopeasti vilkaisin että Suomalainen kirjakauppa eikä Akateeminen kirjakauppa tue URL-pohjaisia hakulinkkejä. --Agony (403) 21. syyskuuta 2006 kello 07.57 (UTC)
Tuolta löytyy runsaasti netin kautta toimivia kirjakauppoja [1]. Ja tosiaan katselin myös en.wikiä: siellä on ensin kirjastot, vasta sen jälkeen liiketoimintaa harjoittavat yritykset, ja niitä riittää. Kenellekään ei ole annettu monopolia. Kenttäoikeudenkäynti osaltani päättyy tähän. --Ulrika 21. syyskuuta 2006 kello 08.06 (UTC)
Sitten kun tämä kenttäoikeudenkäynti seestyy, kannattanee vilklaista myös en-wikin vastaavaa toimintoa. Siellä näyttää olevan lisää linkkejä myös suomalaisiin lähteisiin. Ja jotkut suuret maailmankirjakaupatkin voisi lisätä meidänkin listaamme. --Hasdrubal 21. syyskuuta 2006 kello 08.02 (UTC)
Nono, ei aleta syyttelemään aiheettomasti. Sanoin "itse löysin Ajan lyhyt historia linkkien avulla ja vielä kohtuuhintaan", en missään vaiheessa kertonut mitä kirjakauppaa käytin (ei, ei ollut bookplus joka on tuon opuksen kohdalla hintava kauppa) :). Kyllähän noita webbikirjakauppoja saisi tulla listaan enemmän, ehdottoman samaa mieltä. Nopeasti katsoin että listaan pääseminen edellyttää että webbikaupasta voidaan hakea URL-pohjaisesti ISBN-numerolla. Joku ylläpitäjä voisi kertoa missä voi kysellä X-kaupan lisäämisestä listaan (perustelujen kera)? --Agony (403) 21. syyskuuta 2006 kello 07.35 (UTC)
Tarkoitukseni ei ollut syytellä aiheettomasti, pyydän anteeksi. Tiedän vain minkälaisessa puristuksessa pienet kirjakaupat elävät. Mutta lause "löysin Ajan lyhyt historia linkkien avulla ja vielä kohtuuhintaan" aika helposti johtaa ajatukseen että ostit kyseisen yrityksen kautta, kun ei siellä muita ole. --Ulrika 21. syyskuuta 2006 kello 07.41 (UTC)

[muokkaa] Kirjakauppaehdotuksia

Kerätään nyt sitten yhteen listaan ehdotuksia lisättävistä kirjakaupoista. Itse toivoisin lisättävän:

--Agony (403) 21. syyskuuta 2006 kello 08.46 (UTC)

–Anchjo(jutskaa) 21. syyskuuta 2006 kello 09.06 (UTC)

Akateeminen näyttäisi vaativan ISB:n välimerkkien kanssa, onko tämä mahdollista (siis että osa käyttää välimerkittömiä ISBN-numeroita ja osa välimerkillisiä)? --Agony (403) 21. syyskuuta 2006 kello 09.08 (UTC)
Olisiko helpoin tapa vain kopioida en-wikin sivu? Tarjoudun vapaaehtoiseksi kääntäjäksi. --Lendu 22. syyskuuta 2006 kello 12.01 (UTC)
Tuumasta toimeen - sivun en:Wikipedia:Book sources raakakäännöksen alkua on sivulla Käyttäjä:Lendu/Temppi - saa auttaa ja jatkaa, itse joudun nyt työn tekoon.--Lendu 22. syyskuuta 2006 kello 12.29 (UTC)

[muokkaa] Suomen nopein poistoäänestys?

Caralian poistoäänestys kesti neljä tuntia yksitoista minuuttia. Oliko fi-Wikin historian nopein poistoäänestys? --Jaakonam 21. syyskuuta 2006 kello 12.39 (UTC)

Ei suinkaan. Muun muassa Gold ring artikkelia koskenut poistoäänestys kesti tunnin ja kaksi minuuttia kunnes artikkeli poistettiin roskana. --Gurumasa 21. syyskuuta 2006 kello 13.41 (UTC)
Joitain häiriköintitarkoituksessa tehtyjä äänestyksiä on taidettu keskeyttää vielä nopeammin. Muistaakseni joku taannoin yritti poistattaa Adolf Hitleriä, ja äänestys poistettiin parissa minuutissa... --Jetman 21. syyskuuta 2006 kello 13.42 (UTC)
Taisin tehdä virheen, kun pistin poistoäänestykseen enkä sen sijaan merkinnyt roskaksi. Tekstiä oli niin paljon, että mielestäni asiaa ei voinut hoitaa tavallisella roskamerkinnällä. Nyt äänestys osoitti kuitenkin jo heti neljän tunnin jälkeen, että lumipalloperiaatetta saattoi huoletta käyttää. --M. Porcius Cato 22. syyskuuta 2006 kello 06.41 (UTC)

[muokkaa] Koulut

Näyttää siltä että koulujen koneilta tulee vandaaleita. Ei yllättävää, mutta hyödyttäisikö jos antaa tiedon rehtoreille tahi koulutoimenjohtajille että Wikipedia sulki jos tulee IP:stä paljon vandalisointia? Kaikilla kouluilla on jokin estokäytäntö ja Wikin voi asettaa helposti mukaan.

Niin, kouluissakin käytetään Wikipediaa opetuksessa. Väärinkäytön estämistä kannatan, en opetuksen. --Frank 22. syyskuuta 2006 kello 08.04 (UTC)

Mieluummin voitaisiin laittaa itse kaikki koulujen koneet vähän pitemmäksi aikaa jäähylle. Jollekin rehtorille ilmoittaminen olisi ainakin minusta vähän turhaa vaivannäköä :). Sitä paitsi eikö ole mahdollista, että sama IP on käytössä useammissakin kouluissa (ties vaikka muillakin yhteiskäyttökoneilla) esimerkiksi saman kunnan sisällä? --Jetman 22. syyskuuta 2006 kello 08.07 (UTC)
Pienissä kunnissa on sama IP kaikissa kouluissa. Mutta yksiköt ovat niin pieniä silloinkin että ihan sama onko pieni kunta vai Helsingin iso koulu. --Frank 22. syyskuuta 2006 kello 10.15 (UTC)
Tiettyjen oppilaiden ei ole hyvä tietää, mutta Wikipedian ylläpitäjien on hyvä tietää, että nykyään on mahdollista estää IP-osoite estämättä a) kirjautuneiden käyttäjien muokkaamista estetystä IP:stä ja b) uusien käyttäjätunnusten luomista estetystä IP:stä. -Samulili 22. syyskuuta 2006 kello 09.20 (UTC)
Eikö ole mahdollista vain blokata muokkaukset määritetyistä IP-osoitteista? Jos ei ole, MediaWikin koodaajille olisi töitä. --Erkkimon (Itkumuuri) 22. syyskuuta 2006 kello 10.03 (UTC)

[muokkaa] CommonsDelinker

Ilmoita, että fi.wikissä on alkanut pyöriä uusi botti, CommonsDelinker. Kun Commonsista poistetaan kuva, CommonsDelinker poistaa linkit kyseiseen kuvaan ja lisää yhteenvetokenttään viestin "Linkki tiedostoon $1 poistettu, koska käyttäjä $2 on poistanut tiedoston Commonsista." Jos viestiä on tarvetta muuttaa, se löytyy osoitteesta Käyttäjä:CommonsDelinker/summary-I18n. Fi.wiki voi oman harkintansa mukaan päättää myöntää tai olla myöntämättä botille bottiflägiä. -Samulili 24. syyskuuta 2006 kello 07.44 (UTC)

[muokkaa] Johan Beckman Institute

Haluaisin nyt muiden kantaa tähän asiaan. Olen yrittänyt pitää Johan Beckmanin:n tekemisiä koskevia artikkeleita jonkinlaisessa järjestyksessä, mutta se näyttää käyvän mahdottomaksi. Olen käsittänyt että Wikipedia on ensyklopedia. JB:n mielestä se taas on hänen yritystensä tiedotuskanava. Poistin sieltä selostukset tulevista hankkeista, siis joista ei ole olemassa mitään näyttöä (uusi tieto!). Hän tuohtui keskustelusivulla: "Esim. tärkeiden menossa olevien hankkeiden kertominen on paikallaan. Hyvin monet tahot kyselevät jatkuvasti näitä kysymyksiä, on tärkeätä että ne ovat juuri wikipediassa." Eikös tuo ole yrityksen kotisivujen tehtävä, ei Wikipedian? Muutenkin artikkeleiden sisältö on kovin huteralla pohjalla, kun lähteistä ei ole näyttöä. --Ulrika 25. syyskuuta 2006 kello 18.16 (UTC)

Itse ihmettelin samaa. Puolueettomuus lienee aika mitätöntä. Varsinkin, kun käyttäjä muokkaa lähinnä vain omia sivujaan. Uvainio 25. syyskuuta 2006 kello 18.42 (UTC)
Auttaisiko suojaus? Ennakkotapauksia on pilvin pimein. --Jaakonam 25. syyskuuta 2006 kello 18.49 (UTC)
Ilmeisesti se on nyt seuraava vaihe. Toisaalta minusta noiden kolmen artikkelin olemassaolo on niin kyseenalainen asia, että jonkun pitäisi ne yhdistää, kuten äänestyksessä toivottiin. Olen saanut niin paljon lokaa niskaani että toivoisin jonkun muun ryhtyvän siihen hommaan.--Ulrika 25. syyskuuta 2006 kello 19.41 (UTC)

[muokkaa] Matemaattiset artikkelit

En tiedä missä voisin kysyä tästä, mutta kuinka spesifiseksi Wikipedian matemaattiset tai fysiikkaan keskittyvät artikkelit saa kirjoittaa? Mikä on tässä asiassa yleinen käytäntö? Olen nyt muutaman päivän hionut artikkelia Virhe ja sitten aloin miettimään, että mikähän Wikiyhteisön yleinen kanta on kaavojen yms. esimerkkilausekkeiden käyttöön. Ovatko esimerkit siis kannustettuja vai pitäisikö niitä välttää? Toisin sanoen saako artikkeli olla niin kattava, että sen perusteella voi alan koulutuksen saanut tai koulutusta nauttiva oppia asian vai olisiko parempi, jos se olisi vain yleistajuinen. Uvainio 25. syyskuuta 2006 kello 18.42 (UTC)

Vastoin yleistä kahvipöytäfilosofointia sanoisin: liika tieto on harvoin pahasta. Sitä varten artikkelin voi kirjoittaa niin, että aiheen ydin tulee ilmi muutamassa ensimmäisessä tekstikappaleessa. Loppu voi olla täsmennystä ja esimerkkejä. Pätee aika monen alan artikkeliin. --Jaakonam 25. syyskuuta 2006 kello 18.47 (UTC)
Eikä tuossa vielä mitään erityisen yleistajutonta näytä olevan. Täällä on kyllä jotain sellaisia matematiikka-artikkeleita, joiden ymmärtäminen vaatii kys. osa-alueelle erikoistuneen jatko-opiskelijan tasoa (Hironakan lause). --ML 25. syyskuuta 2006 kello 19.07 (UTC)
Eihän se sinänsä ole erityisen paljon vaativa aihe, mutta tarkoitin siis kysyä, että ovatko laskuesimerkit kannustettavia vai pitäisikö niistä pidättäytyä? Missään muissa artikkeleissa kuin itse tekemissäni (säälittävä määrä) en ole nähnyt esimerkkilaskuja, joten ajattelin vain kysäistä etten tee turhaa työtä tai anna väärää mallia. Uvainio 25. syyskuuta 2006 kello 19.34 (UTC)
Matematiikka-artikkeleita näyttäisi kuitenkin suhteellisen vähän tai niiden käsittely on pintapuolista. Ymmärrän matematiikasta tasan sen verran, mitä tarvitaan kaupassa asioimiseen, mutta: anna palaa. Ja jonkun kuuluukin näyttää mallia... --Jaakonam 26. syyskuuta 2006 kello 07.50 (UTC)
Artikkelien spesifisyydestä yleensä kiinnostuneet voivat lukeavilkaista myös sivulle Keskustelu:P53 arkistoidun vertaisarviointikeskustelun. Lainaan jälleen röyhkeästi itseäni: "Alku sellaiseksi, että kaikki ymmärtää. Sen jälkeen asioita, jotka on kohtuullisella yleissivistyksellä helposti omaksuttavissa. Loppuun asiat, joista ei ota selvää ilman loppututkintoa." --Hasdrubal 26. syyskuuta 2006 kello 13.46 (UTC)
Mielestäni matemaattisissa artikkeleissa voi olla rajoitetusti esimerkkejä, mutta mitään oppikirjaa tässä ei ole tarkoitus kirjoittaa (sitän varten on kai wikikirjaprojekti). Kyseisen artikkelin kohdalla jättäisin esimerkin pois, sillä kyseessä on yleistermi eikä järkevästi kaikkia aihealuita koskevia esimerkkejä ole helppo esittää. Nyt volttiesimerkki auttaa kenties tekniikan ihmisiä, mutta todennäköisesti sekoittaa yhteiskuntatieteilijöitä. Muutenkin artikkelin aihetta pitäisi täsmentää ja muutamia tuloksien yleistysvirheitä korjata, mutta tästä lisää artikkelin keskustelusivulla. --jkv 26. syyskuuta 2006 kello 19.09 (UTC)

Ehdottomasti muutama esimerkki olisi asiallinen. Esimerkiksi perusartikkeleista kuten derivaatta tai integraali ei ota selvää mihin ihmeeseen niitä tarvitaan. Pari yksinkertaista käytönnönläheistä esimerkkiä olisi paikallaan asiaan perehtymättömille. --Zxc 26. syyskuuta 2006 kello 19.18 (UTC)

[muokkaa] Artikkelien palautus

Täältä tämä aihe tulisi varmaan paremmin luettua. Eli ongelmana on harvinaisen suuri byrokratia kertaalleen poistetun artikkelin palauttamiseksi. Käsittämättömin tietooni tullut tapaus on Queenin yhden merkittävimmän kappaleen Killer Queenin palauttamisen estäminen. Palauttamisessahan palautusta kannattavien ääniä on oltava 80 %, eli käytännössä palauttaminen on mahdottomuus, jos muutama äänestää periaatteesta vastaan. Wikipediasta kuitenkin löytyy artikkeleita esimerkiksi sellaisista kappaleista kuin DOA, Lyla, Love Buzz, Walking after you ja yleensäkin lähes kaikista Foo Fightersin(!) kappaleista. Foo Fighters ei merkittävyydessään yllä lähellekään Queenia. Jotain siis tarvitsisi tehdä. Mielestäni oikea ratkaisu olisi Killer Queenin ja muiden samankaltaisten itsestäänselvien tapausten kohdalla palauttaminen ilman äänestystä. --Taulapaa 26. syyskuuta 2006 kello 07.37 (UTC)

En.Wikipediassahan se näkyy olevan: en:Killer Queen: A Tribute to Queen mutta onko poiston peruste ollut se että esittäjä ei ole Queen? En ole lukenut poiston perusteluita. --Ulrika 26. syyskuuta 2006 kello 07.54 (UTC)
Täällä on se vanha poistoäänestys ja täällä kesäkuussa järjestämäni palautusäänestys. Ai niin, kyseessä ei siis ole tuo Killer Queen: A Tribute to Queen, vaan ihan vain Killer Queen -niminen kappale. --Jetman 26. syyskuuta 2006 kello 07.54 (UTC)
Huomasin tosiaan vasta myöhemmin, että kyse ei ole albumista vaan yhdestä kappaleesta ja siitäkin on enwikissä juttu. --Ulrika 26. syyskuuta 2006 kello 07.57 (UTC)
Tuossa on linkki englanninkieliseen artikkeliin kappaleesta: Killer Queen. --Taulapaa 26. syyskuuta 2006 kello 07.58 (UTC)
Keskustelua voisi herättää myös 80 %:n palautuskynnyksen oikeudenmukaisuudesta. Artikkelin poiston estämiseenhän riittää 30 %:n kannatus, miksi ihmeessä palautukseen tarvitaan 80 %? Käytännössä palauttaminen on mahdotonta, kun kerran edes Killer Queen ei ole seulaa läpäissyt. --Taulapaa 26. syyskuuta 2006 kello 08.00 (UTC)

Palautuskynnys pitäisi kaiken järjen nimissä muuttaa vastaamaan poistokynnystä, eli 30 % kannatus palautukselle pitäisi riittää. Vastaavanlainen käytäntöhän on jo nyt voimassa suositeltujen sivujen kohdalla. --SM 26. syyskuuta 2006 kello 08.02 (UTC)

Ehdotat siis ikiliikkujaa. GG! --Myrtti <3 26. syyskuuta 2006 kello 08.04 (UTC)
Laitahan oma ehdotus kehiin. Oletko 80 %:n kannalla ja jos olet niin miksi ihmeessä? --Taulapaa 26. syyskuuta 2006 kello 08.08 (UTC)
Siksi, ettei ole kovin demokraattista saatikka järkevää jos ensin 70 % äänestää poiston puolesta ja seuraavana päivänä sama artikkeli palautetaan vain 30% kannatuksella. Tämähän on ihan yleinen käytäntö äänikynnys-äänestyksissä. Ei vanhaa perustuslakiakaan voi eduskunnassa "palauttaa" 1/3 kannatuksella sen jälkeen kun uusi on ensin hyväksytty 2/3 enemmistöllä. --Joonasl (kerro) 26. syyskuuta 2006 kello 08.12 (UTC)
Et vastannut kysymykseen. 51 % on enemmistö. Sen pitäisi riittää palautukseen. Miksi siis kannatat 80 %:n käytäntöä, jossa muutama piruuttansa vastaan äänestävä voi kaataa palautuksen halutessaan? Kaiken lisäksi Killer Queenin poistoa kannatti vain 6 äänestäjää, palautusta 16. Reilu peli? --Taulapaa 26. syyskuuta 2006 kello 08.21 (UTC)
Reilu peli, koska artikkelin alkuperäisen poistamisen puolesta on äänestänyt 70 %. Siksi palauttamiseen pitää vaatia vähintään vastaava enemmistö. --Joonasl (kerro) 26. syyskuuta 2006 kello 08.27 (UTC)
Pidät kuutta äänestäjää riittävänä otoksena Wikipedian käyttäjistä? --Taulapaa 26. syyskuuta 2006 kello 08.28 (UTC)
Aktiivisten äänestäjien määrä oli puolitoista vuotta sitten vähäisempi. --Jetman 26. syyskuuta 2006 kello 08.30 (UTC)
Niinhän se varmaan oli, mutta silloin tehtyjen virheiden ei pitäisi heijastua enää tähän päivään. Jos Killer Queenista järjestettäisiin poistoäänestys nyt, niin poistajat olisivat vähemmistössä. Minun mielestäni systeemissä on silloin jotain vikaa, jos artikkeli säilyisi uutena, mutta sitä ei silti voi palauttaa. Nyt sitä tuskin edes kukaan ehdottaisi poistettavaksi! --Taulapaa 26. syyskuuta 2006 kello 08.33 (UTC)
Teet kovin radikaaleja oletuksia. Artikkeli voitaisiin kai yhtä hyvin poistaa nytkin ja sen palautuksen "itsestäänselvyys" ei ole ilmeisesti yhtä selvää kaikille wikipedisteille. Mikään ei estä kirjoittamasta kappaleesta esim. kyseisen kappaleen sisältävän albumin artikkeliin tai artikkeliin Queen, jos se siitä on jotain kirjoitettavaa. --Joonasl (kerro) 26. syyskuuta 2006 kello 09.41 (UTC)
Miksi pidät kaikkia Foo Fighters -yhtyeen kappaleita Killer Queenia merkittävämpänä? Miksi Foo Fightersit ansaitsevat artikkelinsa, mutta Queenit eivät? Jos joku osaa tämän selittää järkevästi, niin voin lopettaa inttämisen. --Taulapaa 26. syyskuuta 2006 kello 09.56 (UTC)
Voithan laittaa niistä vähämerkityksellisimpiä poistoäänestyksiin. Foo Fightersin kappaleet eivät ole Killer Queenia merkittävämpiä. --Jetman 26. syyskuuta 2006 kello 10.00 (UTC)
Ne ovat ihan hyviä artikkeleja, enkä minä ainakaan halua niitä poistaa. --Taulapaa 26. syyskuuta 2006 kello 10.07 (UTC)
Palautuskynnystä voidaan laskea, jos poistokynnystäkin lasketaan. Tällä hetkellähän muutama piruuttansa vastaan äänestävä voi kaataa poiston halutessaan! (Mitä oikeasti yritän sanoa: jos poistolle saavutetaan nykyisessä Wikipediassa 70 %:n kannatus, se on aikamoinen saavutus ja kertoo jostain, mitä ei pitäisi jättää huomiotta.) —MikkoM (♫) 26. syyskuuta 2006 kello 09.42 (UTC)
Jos itse kokee jonkun artikkelin merkityksettömäksi, niin muut voivat olla eri mieltä. Olen tämän huomannut mm. sporalogian ja päinvastaisen tilanteen Visamestarin kohdalla. Käytännössä muiden äänestäjien aivoituksia on vaikea veikata etukäteen. Wikipediassa tuskin koskaan on säilynyt merkityksettömiä artikkeleita, sillä poiston estäminen vaatii nykyisin useamman käyttäjän äänen. Mutta palataan tähän tapaukseen. Faktat: 6 ihmistä on joskus aikanaan äänestänyt artikkelin poistmisen puolesta, jonka jälkeen käytännöt ovat muuttuneet ja nykysäännöillä Killer Queenia ei merkittäisi poistettavaksi. Nykyinen poistokäytäntö estää kuitenkin käytännössä palauttamisen. Tässä on siis toisaalta kyse suuremmasta periaatteesta ja toisaalta tuosta Killer Queenista, joka on ilman muuta artikkelin arvoinen. --Taulapaa 26. syyskuuta 2006 kello 09.54 (UTC)
Minun on vain niin vaikea ymmärtää miksi tarvittaisiin artikkeli yhdestä kappaleesta kun Sheer Heart Attack-albuminkin artikkeli on juuri ja juuri tynkä. Jos kyseisestä kappaleesta on jotain sanottavaa, sen voi vaikka aluksi kirjoittaa tuon kyseisen albumin artikkeliin. --Joonasl (kerro) 26. syyskuuta 2006 kello 10.01 (UTC)
Mikäs 30%:sta tekisi ikiliikkujaa muu kuin ikuisesti vaihtuvat äänestäjien mielet? -tKahkonen 26. syyskuuta 2006 kello 11.02 (UTC)
Periaattessa jos 70% äänestää artikkelin poiston puolesta ja sitten järjestetään palautusäänestys, jossa poistoäänestyksessä poistoa vastustaneet äänestävät (ja tähän ei lasketa mukaan sitä, että palautusäänestyslistalle on IMHO vaikeampi löytää kuin poistoäänestyksiin ja siten sivun löytävät ehkä todennäköisemmin ne, jotka äänestäisivät palautuksen puolesta) artikkelin palauttamisen puolesta, "juuri aiemmin" poistoäänestyksen hävinnyt artikkeli palautetaan. Edelleen, periaatteessa, olisi mahdollista, että sama artikkeli päätyisi uudelleen poistoäänestykseen eri syyllä, ja jälleen äänestettäisiin pois 70% enemmistöllä ja palautettaisiin 30% vähemmistöllä ad infinitum. Saman ikiliikkujan voi valmistaa myös sitomalla kissan selkään kissan kokoisen ja -massaisen voileivän voipuoli ylöspäin ;-) --Myrtti <3 27. syyskuuta 2006 kello 11.20 (UTC)

[muokkaa] IAR

Minusta tämä tapaus alkaa jo lähestyä tilannetta jossa voisi soveltaa tätä. --Harriv 26. syyskuuta 2006 kello 08.43 (UTC)

Mielestäni tuota ei pitäisi soveltaa missään tilanteessa, koska sen soveltaminen onnistuu vain silloin kun se sopii ylläpitäjille. --SM 26. syyskuuta 2006 kello 09.37 (UTC)
On tuo kieltämättä hiukan ongelmallinen käytäntö... --Jetman 26. syyskuuta 2006 kello 09.38 (UTC)
Ei pidä kunnioittaa ylläpitäjiä liikaa.. Mutta silloin kuin ns. maalaisjärki sanoo että homman voisi tehdä muutoinkin kuin itse keksittyjä sääntöjä noudattamalla, niin luulisi sopivan kaikille. Näin yleisesti ottaen siis. Pari ylläpitäjää näyttää vastustavan biisiartikkeleita, joten ehkä ei tässä tapauksessa kannata. --Harriv 27. syyskuuta 2006 kello 11.47 (UTC)
Olen samaa mieltä siinä määrin, että Killer Queen on outolintu poikkeustapaus, jota ei voi tapahtua uudelleen tänä päivänä. Siksi pitäisi keskustella siitä, palautetaanko kyseinen artikkeli, eikä palautuskäytännöstä yleensä, koska palautuskäytäntö yleensä toimii eikä tämä Killer Queen osoita muuta kuin että vuonna miekka ja kilpi Wikipedia oli vähän lapsenkengissään. —MikkoM (♫) 26. syyskuuta 2006 kello 09.46 (UTC)

Mielestäni palautuskynnyksen voisi laskea 70%:iin, eli artikkeli palautettaisiin, jos vähintään 70% äänestäjistä toivoo sitä. --Teveten 26. syyskuuta 2006 kello 09.52 (UTC)

Kuulostaa mielekkäämmältä kuin nykyinen 80% kyllä, ja sointuu mukavasti poistoäänestyksenkin lukuun. --JTS 26. syyskuuta 2006 kello 10.06 (UTC)
80% on historian jäänne, jota ei osattu tai uskallettu vaihtaa 70%:iin samalla kun toista vaihdettiin. Samaa mieltä. -tKahkonen 26. syyskuuta 2006 kello 11.02 (UTC)
Palautuskynnyksen kytkeminen poistokynnykseen on sivumennen sanoen täysin absurdia. Jos väki halusi alentaa poistokynnystä, niin asiaa ei voi tulkita siten, että myös palautuskynnystä pitäisi alentaa, pikemminkin päinvastoin, koska äänestysten tavoitteet ovat vastakkaisia toisilleen. Toki palautuskynnyksen alentamista voi esittää muilla perusteilla. --ML 26. syyskuuta 2006 kello 18.33 (UTC)
Mikäli päädymme alentamaan palautuskynnyksen seitsemäänkymmeneen prosenttiin, lienee mielekästä asettaa jokin aikaraja, jonka jälkeen poistetun artikkelin palautuksesta voidaan äänestää. Sopiva olisi kai joku 3 kk. --Jetman 26. syyskuuta 2006 kello 18.21 (UTC)
Molemmat voisi säätää kahteen kolmasosaan, niin olisi helpompi laskea. -Samulili 26. syyskuuta 2006 kello 18.24 (UTC)

Kappaleista ei ole mitään kerrottavaa, joten niitä käsittelevät artikkelit ovat useimmiten täysin turhia myös silloin, kun kyseessä on tunnetun yhtyeen tunnettu kappale. Voit lisätä kyseisen albumin kohdalle, että tällä albumilla on myös julmetun merkityksen omaava kappale nimeltään "Killer Queen", ja asiasta kerrottavat (vähänkin olennaiset) tiedot ovat paketissa. Samalla oletettavasti minitynkä albumiartikkelikin saa edes jotain sisältöä. Käytäntöä ei tämän yksittäistapauksen vuoksi tarvitse muuttaa. --ML 26. syyskuuta 2006 kello 18.26 (UTC)

Ja lisäksi vielä Killer Queenista uudelleenohjaus kyseiseen albumiin. Enkkuwikissäkin nuo artikkelit tästä ja useimmista muista Queenin kappaleista ovat niin lyhyitä että kaikkien niiden tiedot (poistaen Queen-jäsenten pitkät sitaatit ja muun täysin epätietosanakirjamaisen ryönän) voisi hyvin yhdistää albumiartikkeliin ilman että siitä tulisi pitkäkään. Se olisi monessa tapauksessa myös lähes ainoa keino saada albumiartikkelillekaan säällistä kokoa.--ML 26. syyskuuta 2006 kello 18.37 (UTC)
Killer Queenin tapauksen olen ottanut itse jo aikaisemmin esille: _yksittäistapauksena_ järjetön, koska tilanne on tällä hetkellä se, että kaikista muista Queenin singleistä voi kirjoittaa artikkelin, mutta tästä yksittäisestä ei. Muut yksittäiset singlet tuskin tulisivat häviämään poistoäänestystä, mutta kun tämä hävisi maaliskuussa 2005 seitsemän äänestäjän osallistuessa äänestykseen niin vaikka palautusta kannatti supermajority, mutta ei riittävä - niin se ei palautunut. Demonstroidakseni tilannetta kirjoitin tuolloin artikkelin Las Palabras de Amor. Sanoisin, että ratkaisu ei ole alkaa muuttaa Wikipedian sääntöjä eikä palautuskynnyksiä vaan noudattaa tässä tapauksessa en:Wikipedia:Ignore all rules-periaatetta. --TBone 26. syyskuuta 2006 kello 19.47 (UTC)
Eikö IAR-sääntöä voisi soveltaa niin, että poistaisi muutkin Queenin singlet ja yhdistäisi albumiartikkeleihin? Artikkelit yksittäisistä biiseistä (poislukien jotkin erittäin harvinaiset poikkeustapaukset), ovat turhia. --ML 27. syyskuuta 2006 kello 10.54 (UTC)
Käsittääkseni "supermajority" kannattaa kuitenkin itsenäisiä single-artikkeleita, joten IAR-sääntö tässä olisi kummallinen. Kaikista mahdollisista single-artikkeleista Queenin en nyt olisi ensimmäisenä yhdistämässä. MC Vittumeitsin singlet voisivat olla eri juttu (esimerkki kuvitteellinen). --TBone 27. syyskuuta 2006 kello 10.59 (UTC)
Ja singlejen poistaminenko aloitetaan Queenista? Huh huh ja vielä kerran huh. --Taulapaa 27. syyskuuta 2006 kello 12.33 (UTC)

[muokkaa] huono palautuskäytäntö

Mielestäni IAR-sääntöä ei pitäisi koskaan käyttää, itsehän olemme nykyiset säännöt hyväksyneet. On vaarallinen kehityssuunta jos sääntöjä ruvetaan jättämään tarkoituksella noudattamatta niissä yksittäistapauksissa, kun niiden noudattaminen ei ole joidenkin tiettyjen käyttäjien mielestä sopivaa. Tämä Kiler Queenin tapaushan heijastelee vain sitä, miten huono palautuskäytäntö noin yleisesti ottaen on, eli hyvin pieni vähemmistö pystyy halutessaan tekemään jokaisen palautuksen mahdottomaksi. --SM 27. syyskuuta 2006 kello 11.14 (UTC)

Kun on itse tehnyt säännöt niin niitä voi itse rikkoakin jos tietää mitä tekee :) --Harriv 27. syyskuuta 2006 kello 11.47 (UTC)
Kun en alusta lähtien ole ollut mukana, niin olisi kiinnostava tietää, että mihin tarkoitukseen tällainen palautussääntö on luotu. Se nimittäin vaikuttaa turhalta. Jos uusi käyttäjä päättää kirjoittaa artikkelin kertaalleen poistetusta aiheesta, niin kyllä se pitäisi sallia. Tarvittaessa sitten voitaisiin äänestää poistamisesta, jos se vielä olisi aiheellista. Toki palautustoimintokin voitaisiin säilyttää, niin artikkelia ei tarvitsisi kokonaan kirjoittaa uusiksi. Nythän kertaalleen poistettujen aiheiden on huomattavasti vaikeampi päästä Wikipediaan kuin uusien artikkelien. Vaikka se uusi artikkeli olisi merkityksettömämpi! Jos joku on sitä mieltä, että niinhän asian on oltavakin, niin voisi vaikka perustella että miksi. --Taulapaa 27. syyskuuta 2006 kello 12.39 (UTC)
Mikä merkitys poistoäänestyksillä olisi, jos kuka tahansa saisi halutessaan luoda pois äänestetyn artikkelin uudelleen? --Jetman 27. syyskuuta 2006 kello 12.41 (UTC)
Tuskin kukaan vakiokäyttäjä loisi samaa artikkelia uusiksi, kun se kertaalleen on äänestetty pois. Paitsi jos artikkelin merkittävyydessä olisi tapahtunut jotain muutosta. Nyt palauttaminen ei olisi mahdollista, vaikka merkittävyydessä olisikin tapahtunut muutos. 80%:n (tai pian mahdollisesti 70 %:n) kannatusta ei tule kovin helposti. Hyvänä esimerkkinä meneillään oleva palautusäänestys Antti Siika-Ahosta. Vaikka merkittävyydessä on tapahtunut muutos, niin artikkeli ei tule takaisin. Uutena se luultavasti selviäisi poistoäänestyksestä kuten pitäisikin. --Taulapaa 27. syyskuuta 2006 kello 12.49 (UTC)
Poistoäänestyksistä on kuitenkin sen verran vaivaa, ettei mielestäni kannata ottaa sitä riskiä, että joku uudelleen luo poistetun artikkelin heti äänestyksen jälkeen (-todennäköisyys, joka ei mielestäni ole pieni-), jolloin joudutaan järjestämään uusi poistoäänestys. Mitä näihin Siika-ahoihin ja muihin yksittäistapauksiin tulee, niin näihin vaikuttaa usein eräs "heikomman erottelukyvyn <-> pienemmän erotteluvirhehaitan"-periaate. Mitä lähempänä raja-aluetta aiheen merkittävyys on, sen vähemmän merkitystä on sillä, päätetäänkö artikkeli palauttaa vai säilyttää. Jos Siika-ahon puuttuminen olisi Wikipedialle merkittävä puute, se olisi luultavasti jo palautettu ajat sitten. --ML 27. syyskuuta 2006 kello 13.01 (UTC)
Siksi että poistetun artikkelin tapauksessa yli 70% on äänestyksessä pitänyt aihetta liian vähämerkityksellisenä Wikipediaan. Näin ollen aihe ei todellakaan ole Wikipedian kannalta samanarvoinen kuin keskimääräinen uusi aihe, vaan huomattavasti ei-toivottavampi (pl. tietenkin tapaukset, joissa poistetu n aiheen merkitys on ajan myötä selvästi kasvanut. Niitä tulee äärimmäisen harvoin ja ne voidaan käsitellä palautussääntöjen ohi). --ML 27. syyskuuta 2006 kello 12.48 (UTC)
En ollenkaan tarkoittanut keskimääräistä uutta aihetta, vaan sellaista joka säilyisi poistoäänestyksessä esim. luvuin 69-31. Palautusäänestyksessä joku muu artikkeli voisi samalla tulla tyrmätyksi luvuin 69-31. Toisin sanoen jäljelle jäisi se artikkeli, jonka säilyttämistä kannattaa 31%, unholaan vaipuisi se, jota kannattaa 69%. Matemaattisilla taidoillani en näe tuossa mitään logiikkaa, saati sitten reiluutta. --Taulapaa 27. syyskuuta 2006 kello 12.52 (UTC)
"En ollenkaan tarkoittanut keskimääräistä uutta aihetta, vaan sellaista joka säilyisi poistoäänestyksessä esim. luvuin 69-31. Palautusäänestyksessä joku muu artikkeli voisi samalla tulla tyrmätyksi luvuin 69-31.". Ongelmana on, ettei ilman äänestystä voi tietää, että aihe säilyisi luvuin 69-31. Näin ollen uudet aiheet on pakko säilyttää ainakin mahdollisen äänestyksen yli, elleivät suorastaan roskaa ole. Sen sijaan jo äänestetyistä tieto on olemassa. Muista kuin selvistä roska-aiheista äärimmäisen harva saisi poistoäänestyksessä yli 70% kannatuksen (kakista artikkeleista siihen olisi mahdollisuus prosentin murto-osilla, äänestyksen aloittamisessa käydään jo vahvaa karsintaa), joten poistetut aiheet ovat todella aivan poikkeuksellisen merkityksettömiä eikä niitä ilman hyvää syytä voi pitää tasaveroisina uusien aiheiden kanssa. --ML 27. syyskuuta 2006 kello 13.06 (UTC)
Aivan samoin kuin 80 % vaatimus palautuksessa tarkoittaa juuri sitä, että sen on katsottu olevan oikea raja sille, että riittävän moni käyttäjä katsoo aiheen merkitykselliseksi. Eli jos palautusäänestyksessä alle 80 % käyttäjistä ei katso Killer Queenia riittävän merkittäväksi Wikipediaan, ei se sitä silloin ole! Se, että palauteus- ja poistoäänestyksissä nämä luvut ovat toisitaan poikkeavat, itse asiassa täysin päinvastaiset, on todella typerää, mutta niin se nyt vain on. Säännöissä ei lue tuollaisesta mahdollisuudesta, että voitaisiin ne poikkeustapauksissa ohittaa, mainintaa. --SM 27. syyskuuta 2006 kello 12.56 (UTC)
Palautusäänestyksen kynnys ei voi olla sama (siis että 30% kannatus riittää, mitä kaiketi tarkoitit) ikiliikkujailmiön takia. Palautusäänestyksen ainoa merkitys on juuri niissä tapauksissa, joissa aiheen merkittävyys on muuttunut sitten poiston, eikä se ole mikään automaattinen valituskanava poistoäänestykseen tyytymättömille (eihän dellisteilläkään sellaista ole), millaiseksi se voisi äkkiä muodostua, mikäli kynnys olisi poistoäänestystä vastaava. Toisaalta käänteisen vastaavuuden vaatimuksessa (eli että palautusäänestyksen palautuksen kynnyksen pitäisi olla 80%:n sijaan 70%, kun poistoäänestyksessä poiston kynnys on tuo) ei sitten olekaan enää mitään logiikkaa; noilla prosenteilla ei ole mitään yhteyttä. Johonkin palautuskynnys on laitettava, eikä sitä voi juuri johtaa suoraan poistoäänestyksen kynnyksestä. --ML 27. syyskuuta 2006 kello 13.23 (UTC)
Säännöt on tehty muutettaviksi. En jaksa ymmärtää, miksi huonoja sääntöjä pitäisi kannattaa. Maailmallakin ollaan hiljalleen siirtymässä pois kuolemanrangaistuksen käytöstä, vaikka se 100 vuotta sitten oli vielä hyvinkin suosittu rangaistusmuoto. --Taulapaa 27. syyskuuta 2006 kello 12.59 (UTC)
Jos haluat, voit toki järjestää palautuskynnyksestä äänestyksen tähän tyyliin. --Jetman 27. syyskuuta 2006 kello 13.00 (UTC)
Juuri niin. Jos sääntö on huono sitä pitää muuttaa. Nykyinen ehdotettu tilanne, jossa äänestyksen lopputulosta jätettäisiin joissakin tapauksissa kunnioittamatta sen takia että se joidenkin mielestä olisi "järkevää", ei ole mielestäni kovin hyvä ja heikentäisi täällä ilmapiiriä. --SM 27. syyskuuta 2006 kello 13.06 (UTC)
Kuolemanrangaistus=palautuskäytäntö. Hieno rinnastus. --Hasdrubal 27. syyskuuta 2006 kello 13.06 (UTC)

Tämä näyttäisi vähän olevan menossa kohti äänestystä, joten autetaan hieman asiaa. Tuossa linkki: Wikipedia:Palautettavat sivut/Äänestys. Sinne vaan sitten tekemään mediaaniäänestystä. Muistakaa lukea ensin Wikipedia:Äänestys kunnolla läpi. Ennen äänestyksen käynnistämistä pitää jättää useampi päivä aikaa äänestyskysymysten muotoiluun ja keskusteluun, ettei tule taas kämmejä. --Hasdrubal 27. syyskuuta 2006 kello 13.24 (UTC)

Käydäänkö äänestykseen liittyvä alustuskeskustelu tuolla sivulla? --Taulapaa 27. syyskuuta 2006 kello 15.48 (UTC)
Niin minä ajattelin. Voithan luoda pohjan valmiiksi, vaikka varsinainen äänestysaika ei ihan heti alkaisikaan. --Jetman 27. syyskuuta 2006 kello 15.50 (UTC)
Jos oikeasti vaadit asiasta äänestystä, voit tutustua vaikka ylle linkatun aiemman äänestyssivun alkupään historiaan ja sen ensimmäisiin versioihin. --Hasdrubal 27. syyskuuta 2006 kello 15.55 (UTC)

[muokkaa] Meksikon pääkaupunki suomeksi

Miksi suomen kielessä käytetään nimeä New York, kun tarkoitetaan kaupunkia engl. (City of) New York ja myös nimeä New York, kun tarkoitetaan osavaltiota engl. (State of) New York, mutta sitten toisaalla käytetään nimeä México, kun tarkoitetaan kaupunkia esp. (Ciudad de) México, kun taas valtion nimenä on Meksiko, esp. México? Eihän Ruotsin pääkaupungistakaan käytetä suomeksi ruotsinkielistä nimeä Stockholm, vaan Tukholma.

Yst. terv. --PKo 26. syyskuuta 2006 kello 16.24 (UTC)

Miksi täsmälleen sama kysymys piti esittää sivulla Keskustelu:México ja täällä? --Silvonen 26. syyskuuta 2006 kello 17.31 (UTC)
Lähinnä kai siksi, että eri aikoina suomen kieleen lainatuissa nimissä ei ole yhtenäistä logiikkaa. Mutta täällä pitäisi keskustella Wikipedian eikä suomen kielen käytännöistä. --Silvonen 26. syyskuuta 2006 kello 17.34 (UTC)
Niin, toisin sanoen Wikipedia joutuu tässä yhteydessä tavallaan "tunnustamaan", että mitään logiikkaa ei ole. Harmi.
Yst. terv. --PKo 26. syyskuuta 2006 kello 18.57 (UTC)
Nyt olet asian ytimessä. Kannattaa muistaa ettei mitään logiikkaa ole monissa muissakaan asioissa tässä maailmassa, emmekä me tavalliset wikipedistit asialle pysty mitään tekemään. Toivottavasti myös jatkossa muistat tämän, vaan keskityt vaikkapa mielummin tekemään jotakin Wikipediaa hyödyttävää. --SM 26. syyskuuta 2006 kello 20.32 (UTC)

[muokkaa] Malline:Vandalismia ja sen muuttaminen

Mielestäni tuohon mallineeseen voisi liittää tekstin "Vandalismi on tietoliikenteen häirintää, josta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."


http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950578

Laki rikoslain muuttamisesta 38 luku 5 pykälä.

Vaikka ketään ei hyvin tod. näk. koskaan tuomitakaan wikipedian vandalisoinnista, niin moinen uhkaus saattaisi joitakin vandaaleita pelottaa.--Teveten 28. syyskuuta 2006 kello 06.51 (UTC)

Itse en näe moiselle tarvetta. Jos pelkkä bannilla uhkaaminen ei riitä, sitten se toteutetaan. Tavanomaiselle sotkijalle tuollaisen esittäminen olisi mielestäni pienoinen ylilyönti, joten käytetään sitten ääritapauksissa, jos käytetään. --Jetman 28. syyskuuta 2006 kello 06.54 (UTC)
Tuosta ei liene oikeuden ennakkopäätöstä ja Wikipedian tehtävä ei liene ryhtyä (ainakaan ilman lakimiesten näkemystä) lain tulkintaan siitä, mikä kuuluu tai ei kuulu tuon pykälän piiriin. Eiköhän nykyinen malline ole ihan ok. --Joonasl (kerro) 28. syyskuuta 2006 kello 06.59 (UTC)
Tuokin on totta. Parista sotkusta tuskin voisi teoriassakaan saada syytettä tietoliikenteen häirinnästä... --Jetman 28. syyskuuta 2006 kello 07.00 (UTC)
En myöskään suosittelisi oikeusasioiden sekoittamista (vaikka Teveten ihan oikeassa onkin). Mielestäni pitäisi ottaa tiukempi linja: jos käyttäjällä on T1-T2-T7 niin seuraava vandalisointi tarkoittaa bannia (kun nykyisin se on T1-T2-T7-Sotkua-Vandalismia-Roska-artikkeli-Keskustelusivun tyhjennys-Banni). --Agony (403) 28. syyskuuta 2006 kello 06.56 (UTC)
Kaksi varoitusta ja banni! --Jetman 28. syyskuuta 2006 kello 06.58 (UTC)

OK. Entäs jos teksti olisi "Vandalismi saattaa olla tietoliikenteen häirintää, josta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Tuohon tulkintaan ei mielestäni tarvita lakimiestä. Idean tähän sain adressit.com sivustolta, jossa sanotaan "Häiriköiden lähettämät nimet poistetaan ja tietoliikenteen häirinnästä (Suomen rikoslain 38 luku, 5 §) ilmoitetaan häirikön Internet-operaattorille."--Teveten 28. syyskuuta 2006 kello 07.03 (UTC)

Tai pelkkä "vandalismi saattaa olla tietoliikenteen häirintää, joka on lailla kiellettyä" ;). --Jetman 28. syyskuuta 2006 kello 07.05 (UTC)
Mieluummin viittaus finlexiin eli

"Vandalismi saattaa olla tietoliikenteen häirintää, josta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Tuskin tarvitaan lakimiestä sen sanomiseen, että vandalismi saattaa olla tietoliikenteen häirintää--Teveten 28. syyskuuta 2006 kello 07.08 (UTC)

Mikäli jos kuitenkin ehkä jopa mahdollisesti... ei toimi jossittelu. Jos muutoksia tehdään tähän suuntaan, en käyttäysi jossittelevaa muotoa joka melkein kuin yllyttää "Testatkaa vaikka, ei me kuitenkaan mitään ilmoitella". --Agony (403) 28. syyskuuta 2006 kello 07.10 (UTC)
No entä "jatkuva vandalisointi on tietoliikenteen häirintää" jne? Sitä ei kai kukaan kiistä. Jos mallineeseen lisätään kyseinen kohta, sen käyttö olisi kai paras rajoittaa tällaisiin tapauksiin... --Jetman 28. syyskuuta 2006 kello 07.14 (UTC)
Ehkäpä hc-vandaaleille voisi olla oma mallinne johon tuo uhkaus tieto laitettaisiin.--Teveten 28. syyskuuta 2006 kello 07.24 (UTC)
Se olisi mahdollista, mutta en jaksa uskoa, että tuollaisia kiinnostaa minkäänlaiset varoitukset tai uhkaukset. --Jetman 28. syyskuuta 2006 kello 07.38 (UTC)
Aikooko joku sitten tehdä tutkintapyynnön poliisille? Eihän siitä yhdestäkään kai ole tehty eikä missään nimessä pidä esittää uhkauksia, joita ei aio toteuttaa. Se on vain kertakaikkiaan huonoa lasten kasvatusta. -Samulili 28. syyskuuta 2006 kello 07.26 (UTC)
Uhkaus sana oli huono valinta. Asiahan voidaan nähdä kansanvalistamisena. Jos kerromme, että suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti, Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1995,Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari ja Oikeusministeri Sauli Niinistö ovat tällaisen lain säätäneet, niin eihän se ole uhkaus vaan kansalaisvalistusta ja absoluuttinen fakta.--Teveten 28. syyskuuta 2006 kello 07.42 (UTC)
Ps. Onneksi emme ole vastuussa vandaalien kasvattamisesta. Pyrkimys on ainoastaan vähentää vandalismia, ei tehdä vandaaleista parempia ihmisiä.--Teveten 28. syyskuuta 2006 kello 07.47 (UTC)
Juu, ei tuota uhkausta pitäisikään käyttää kuin ääritapauksissa. --Jetman 28. syyskuuta 2006 kello 07.38 (UTC)
Oikeuteen kannattaisi mennä käytännössä kai vain silloin, jos kyseessä olisi laajamittainen (automatisoitu?) vandalismi. --Silvonen 28. syyskuuta 2006 kello 09.15 (UTC)
En ole esittämässä, että kukaan välttämättä oikeasti tekee mitään rikosilmoitusta. Kyse on vain siitä, että ko. faktan (jatkuva vandalismi saattaa olla tietoliikenteen häirintää, josta voidaan tuomita sakkoihin tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi) kertominen saattaa hillitä vandaalia. Tai sitten ei hillitse, ei siinä mitään menetäkään, jos tapavandaalille tällaisen infopläjäyksen laittaa.--Teveten 28. syyskuuta 2006 kello 09.47 (UTC)
Vandaaleja ei yleensä voi pysäyttää tyhjillä uhkauksilla. Ensinnäkin on täysin tulkinnanvaraista, onko vandalismi edes tietoliikenteen häirintää, ja toisekseen rikosilmoituksia ei kukaan kuitenkaan näytä erityisemmin tekevän. —MikkoM (♫) 2. lokakuuta 2006 kello 18.53 (UTC)
Niin, pedagogisesti on tosiaan selvää, että uhkausta ei pitäisi tehdä ellei todella ole olemassa mahdollisuutta rikosilmoituksen laittamiseen, ja asiaa mutkistaa se, että rikosilmoituksen laittaminen on itsessään kaksipiippuinen juttu. Sen laittaminen osoittaisi, että vandalismi tosiaan nyppii wikipedistejä niin paljon, että he vaivautuvat poliisilaitokselle laatimaan rikosilmoituksen. Se saattaisi joillekin toimia vain lisäkannustimena vandalismiin, etenkin jos rikosilmoitus ei menisi läpi. Eiköhän odoteta Saksan kokeilun onnistumista ja Wikipedian luonteen muuttumista sellaiseksi, että elisa- ja muut ullavandaalit saavat aivan vapaasti vandalisoida sellaisia versioita artikkeleista, jotka eivät koskaan tule näkymään yleisölle. :-) --ML 2. lokakuuta 2006 kello 19.29 (UTC)
Koska pointtini ei ilmeisesti tullut ymmärretyksi niin toistan sen: a) kyse ei ole siitä, tekeekö joku rikosilmoituksen vai ei b) kyse ei ole siitäkään soveltuuko kyseinen lainkohta wikipedian vandalisointiin c) vandaalia ei ole tarkoitus kasvattaa, d) ainoa tavoite on, että kyseinen malline saattaa hillitä joitakin vandaaleja ja koska sen laittaminen sivulle kestää muutamia sekunteja, niin kannattaa yrittää.--Teveten 3. lokakuuta 2006 kello 06.24 (UTC)

Loin mallineen Malline:Tapavandaali. Käyttäkää halutessanne.--Teveten 30. syyskuuta 2006 kello 12.11 (UTC)

Mallinetta on näemmä tällä hetkellä käytetty ainakin kahdesti. Kerran se on annettu sille-jota-ei-nimeltä-mainita ja kerran Halosen sotkemisesta kahteen eri otteeseen. Varsinkin tuo jälkimmäinen tapaus vähän mietityttää, onko tarkoituksenmukaista uhkailla lailla vandaaleita, joita kukaan ei tietääkseni edes yritä saada syytteeseen? --Hasdrubal 3. lokakuuta 2006 kello 05.52 (UTC)
Itse tunnustan käyttäneeni mallinetta ns. levykevandaalia kohtaan. Mielestäni se on oikeutettua käyttää pelotteena sellaisia vastaan, joihin ei normaali sana tehoa. --Inzulac 3. lokakuuta 2006 kello 05.58 (UTC)

Lainaan itseäni:"Jos kerromme, että suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti, Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1995,Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari ja Oikeusministeri Sauli Niinistö ovat tällaisen lain säätäneet, niin eihän se ole uhkaus vaan kansalaisvalistusta ja absoluuttinen fakta". Eli miten suomen lain siteeraaminen voi olla uhkaus? Tuo mallinne ei myöskään väitä, että kukaan olisi tekemässä rikosilmoitusta. Se ainoastaan kertoo, että tietoliikenteen häirintä on rikos.--Teveten 3. lokakuuta 2006 kello 06.06 (UTC)

Kansalaisvalistus on tietysti hieno asia ja on mukavaa kun se ulotetaan vandaalien kaltaisiin yhteiskunnan vähäosaisiin. Mutta kysymyshän ei ole siitä onko tuo absoluuttisesti uhkaus ("jos et lopeta, niin...") vaan siitä tulkitseeko mallineen saava sen uhkaukseksi. Voidaanhan me valistaa vandaaleita samalla kertaa monista muistakin hyödyllisistä faktoista. Esimerkiksi: "Huom! Jos joku lyö saksilla takaraivoon, sillä on haitallisia vaikutuksia terveydentilaan." Tuohan ei olisi uhkaus, vaan kansalaisvalistusta? --Hasdrubal 3. lokakuuta 2006 kello 06.28 (UTC)
Toki voimme luoda mallineen, jossa kerrotaan "emmehän haluaisi, että sinä tai läheisesi joutuvat onnettomuuteen" ja jossa olisi vielä esim. kuva junan alle jääneestä vainajasta, mutta tuo saattaisi olla laiton uhkaus, joka puolestaan on suomen lain mukaan lain vastaista. Lakitekstin postaus sen sijaan ei uskoakseni täytä laittoman uhkauksen tunnusmerkkejä.--Teveten 3. lokakuuta 2006 kello 06.36 (UTC)
Ps. oletko huolissasi ko. mallineen mahdollisesti vandaalille aiheuttamasta aiheettomasta huolesta, vai mikä on varsinainen pointtisi?--Teveten 3. lokakuuta 2006 kello 06.39 (UTC)
Pointti oli se, että vandaali tulkitsee sen uhkaukseksi, jota kukaan ei ole valmis toteuttamaan. Ja uhkailu menettää tehoaan, kun sitä ylikäytetään. Tapavandaaleille tehtiin test7, joka ilmeisesti on nykyään jo niin vakiokauraa, että tarvitaan lisäuhkauksia. Parin kuukauden päästä tarvitaan sitten seuraava malline, joka uhkailee vähintään kiirastulella. Koska tämä loppuu? --Hasdrubal 3. lokakuuta 2006 kello 06.50 (UTC)
Sitten ei auta muu kuin toteuttaa uhkaus, antaa poliisille tutkintapyyntö. Näin lakia rikkoneella ei ole muuta mahdollisuutta kuin joutua virkavallan kanssa tekemisiin. Tämän luulisi tepsivän jo pahemman luokan vandaaleihin. --Inzulac 3. lokakuuta 2006 kello 07.04 (UTC)
Ja kenen ajattelit jättävän tutkintapyynnön? Luulisin, että kyseessä on asianomistajarikos, eli tutkintapyynnön voi jättää vain Wikimedia Foundation (tästä en kyllä ole varma). Lisäksi onko wikipedisti N N valmis viemään asian oikeuteen poliisitutkinnan jälkeen ja ottamaan kannettavakseen mahdolliset syytetyn asianajokulut mikäli syytetty todetaan syyttömäksi? Tämä kyllä pitää ainakin selvittää perinpohjin lakimiesten kanssa ennen uhkailujen lisäämistä. --Joonasl (kerro) 3. lokakuuta 2006 kello 07.15 (UTC)
Eikös tässä ollut jotkut vaalit äskettäin? Valittiinko ketään fi.wikipediaania? Eo. kysymykset eivät ole retorisia, en ole seurannut asiaa. Hänellä ainakin luulisi olevan asianomistajastatus. Rikosilmoituksen voi tietysti tehdä kuka tahansa. Poliisi sitten arvioi, onko syytä aloittaa tutkinta.--Teveten 3. lokakuuta 2006 kello 07.25 (UTC)

[muokkaa] Poliitikkojen merkittävyyskynnys

Jos tästä on jo jossain muualla käyty keskustelua, niin kertokaa. Itse en löytänyt. Eduskuntavaalien lähestyessä ehdokkaiden taustajoukot tulevat varmaankin yrittämään Wikipedian käyttämistä yhtenä mainonnan välineenä. Siihenkin liittyen olisi pystyttävä vetämään raja sille, minkälainen poliitikko on tarpeeksi merkittävä Wikipediaan päästäkseen. Voi olla mahdollista, että sellaisiakin eduskuntavaaliehdokkaita on, jotka ovat tarpeeksi merkittäviä, mutta suurin osa ei varmaankaan ole. Muun muassa meneillään olevassa palautusäänestyksessä osa äänestäjistä on sitä mieltä, että poliitikko on merkittävä vain jos on kansanedustaja. Mielestäni tuo on aika rankkaa suurten puolueiden suosimista. Puoluejohtajan pitäisi tietosanakirjamielessä olla yhtä merkittävä ison ja pienen puoleen johtajana, samoin varapuheenjohtajat. Toivottavasti tietosanakirjassa ei lähdettäisi sille linjalle kuin tv:n vaalitenteissä, että nykyisiä suuria puolueita suositaan, vaikka vaalit ovat vielä edessä päin. --Taulapaa 29. syyskuuta 2006 kello 07.50 (UTC)

Koska ehdokkaat ovat "vain ihmisiä", pätee niihin samat säännöt kuin muidenkin henkilöiden merkittävyysrajoihin. Eli se on hyvin vaikeaa, kahta samanlaista ehdokasta tuskin on. Joten taitaa olla niin että nämä pitää sitten äänestää tapauskohtaisesti. --JTS 29. syyskuuta 2006 kello 07.54 (UTC)
Äänestyskarja sen merkittävyyden määrittelee :-) -tKahkonen 29. syyskuuta 2006 kello 09.19 (UTC)
Koolla on merkitystä tässäkin asiassa. Jos puolueella on 500 000 kannattajaa vs 5000 kannattajaa, niin sillä on merkitystä puolueen johtohahmojen merkittävyyttä arvioitaessa.--Teveten 29. syyskuuta 2006 kello 11.12 (UTC)
Onko mielestäsi sopiva raja 5000 rekisteröityä jäsentä, että esim. puolueen varapuheenjohtaja on tarpeeksi merkittävä? Vai mikä olisi sopiva raja? 500 000 jäsentä tuskin on millään puolueella. --Taulapaa 29. syyskuuta 2006 kello 11.48 (UTC)
Kepu sai viime vaaleissa 689 321 ääntä.--Teveten 29. syyskuuta 2006 kello 12.01 (UTC)
Pitää muistaa erottaa puolueen jäsenet ja puolueen ehdokkaita äänestänet. --Ulrika 29. syyskuuta 2006 kello 12.05 (UTC)
Vaaliäänillä ei nyt ole merkitystä, koska vaalit ovat vasta tulossa. Voi olla jopa sellaisia puolueita, joita ei edellisvaaleissa ollut lainkaan. --Taulapaa 29. syyskuuta 2006 kello 12.27 (UTC)
On niillä sen verran merkitystä, että viime vaalien tuloksen perusteella rohkenen arvioida, että 2007 vaaleissa Kepu saa enemmän ääniä kuin SKP.--Teveten 29. syyskuuta 2006 kello 12.48 (UTC)
Tässä nyt näköjään joku käy jo vaalikampanjaa. Sinulla nyt kuitenkin on vain yksi ääni. --Ulrika 29. syyskuuta 2006 kello 14.37 (UTC)
Niin eipä niillä muuten merkitystä ole kuin sen kautta, että niillä äänillä puolueet ovat eduskuntaan päässeet. Ensi vaaleissa asia voi olla toinen. Että palataan asiaan vaalin jälkeen, jos palataan. (... toisaalta Wikipedia on sen verran houkutteleva vaalimainospaikka, että asiaan joudutaan palaamaan vähän väliä.) -tKahkonen 29. syyskuuta 2006 kello 14.28 (UTC)
Minulle sen raja on eduskuntaan pääsy. -tKahkonen 29. syyskuuta 2006 kello 12.24 (UTC)
Et siis olisi valmis hyväksymään edes pikkupuolueiden puheenjohtajia Wikiin? --Taulapaa 29. syyskuuta 2006 kello 12.28 (UTC)
Eduskunnan ulkopuolisista puolueista puheenjohtajat kyllä. -tKahkonen 29. syyskuuta 2006 kello 12.34 (UTC)
Onhan tuota keskustelua käytä aina poliitikkojen poistoäänestysten yhteydessä. Jos muutama linkki: [2], [3], [4]. On niitä muitakin, mutten jaksa etsiä. --Hasdrubal 29. syyskuuta 2006 kello 11.51 (UTC)
Ajatus vain kansanedustajien merkittävyydestä on täysin absurdi. Merkittävyyskynnys on jo nyt aivan liian korkealla, kun esimerkiksi suurten suomalaisten kaupunkien kaupunginvaltuutettuja poistetaan. Ainakin yli (esim.) 50 000 asukkaan kaupunkien valtuutetuista tulisi olla artikkeli wikipediassa riippumatta muista ansioista, joita näistä useimmilla epäilemättä myös on riittävä määrä. Ehdokkuus eduskuntavaaleissa ei tietenkään ole mikään riittävä ansio, mutta tuntuu siltä, että joidenkin mielestä se on jokin erityinen syy poistaa artikkeli! Olisi hienoa, jos wikipediasta voisi kehittyä kattava tietosanakirja myös suomalaisen politiikan osalta, mutta poistoäänestyksillä on luotu käytännöt, jotka tehokkaasti rajoittavat tätä. Ei varmaankaan ole mitään syytä olettaa näiden wikifasistien otteiden muuttuvan tulevaisuudessa. Osalle eivät kelpaa artikkeleiksi edes tutkitut ilmiöt, jotka koskettavat miljoonia ihmisiä. Tämä on jotenkin vaan niin vitun masentavaa: tietyille yleisöille merkittäviä asioita tuomitaan ylimielisesti roskaksi itsevarmuudella, joka harvoin on perusteltua.--Ap4k 29. syyskuuta 2006 kello 20.46 (UTC)
Hyvä. Nimeä yksi kunnan- tai kaupunginvaltuutettu jostakin yli 50 000 asukkaan kaupungista (muusta kuin kotikaupungistasi) ja tämän yksi ensyklopedisesti merkittävä saavutus. Politiikassa on yhtä paljon mitättömiä pellejä kuin musiikinharrastajissa surkeita omakustanneartisteja. Ainakin itsensä tehostaminen on molemmilla lajeilla hallussa, mutta Wikipedia ei ole sen väline. --Jaakonam 29. syyskuuta 2006 kello 21.05 (UTC)
Muistaakseni ainakin Gunnar Graeffen kuolema uutisoitiin Ylen radiouutisissa, mutta hällä taitaa olla muitakin ansioita(Guugle) kuin "vain" monivuotinen (?) valtuutettuna olo. -tKahkonen 29. syyskuuta 2006 kello 21.35 (UTC)
Heh, jos tarkoituksenasi oli antaa stereotyyppinen esimerkki deletistisestä ylimielisyydestä, niin onnistuit varsin hyvin. Asiallinen artikkeli poliitikosta wikipediassa on muuten paljon parempi vaihtoehto kuin hajanaiset ja epäluotettavat tiedot muualla, kuten poliitikon itsensä kertomina tämän kotisivuilla. Poliitikkojen tapa kertoa itsestään vain miellyttäviä asioita on argumentti näistä kertovien artikkelien säilyttämisen puolesta, ei vastaan.--Ap4k 29. syyskuuta 2006 kello 21.43 (UTC)
No näinhän taisin tehdä (oliko liian läpinäkyvä yritys?). Demonstroin vain vallalla olevaa käytäntöä. Oikeasti olen indifferenttiä lajia. --Jaakonam 29. syyskuuta 2006 kello 21.58 (UTC)

No niin. Taulapään (kai tässä saa käytttää ääkkösiä) perusidea on ihn selvä. Tätä wikipediaa vi käyttää vaalitemppuna. Mutta me emme sitä täysin voi estää. Eikö lie paras tapa vaieta potentiaaleista ehdokkaista ennen vaaleja ja poistaa ne sitten elleivät ole saaneet suurta äänimäärää. Suuri äänimäärä on minusta noin 500 eduskuntavaaleissa, mutta tiedän monien katsovan sen kovin paljon suuremmaksi. :) -Höyhens 2. lokakuuta 2006 kello 17.28 (UTC)

[muokkaa] salanimi / oikea nimi

Jos on henkilö joka tunnetaan salanimellä mutta jonka oikea nimi on virallisesti tiedossa niin pitäisikö henkilösivu olla vaihtoehto 1. oikealla nimella ja kerrotaan että käyttää tätä salanimeä vai vaihtoehto 2. salanimellä ja kerrotaan että oikea nimi oli tämä. Itse suosisin vaihtoehto 1:stä selkeyden vuoksi. -Wikipuranen 29. syyskuuta 2006 kello 19.13 (UTC)

Yleensä on ollut tapana laittaa sille nimelle, jolla henkilö yleisimmin tunnetaan. --Jetman 29. syyskuuta 2006 kello 19.14 (UTC)

Tarkoittanet salanimellä taiteilijanimeä? Artikkeli laaditaan sille nimellä, joka on tunnetumpi ja käytännössä se on varmaankin aina taitelijanimi. Siis Danny, ei Ilkka Johannes Lipsanen vaan siitä uudelleenohjaus.--Teveten 30. syyskuuta 2006 kello 07.03 (UTC)

[muokkaa] 2 samanimistä albumia eri yhtyeillä

mikä olisi paras tapa erotella samanimiset albumit erri yhtyeiltä esimerkkinä Karma (albumi). karma yhtyeellä on sen niminen abumi ja tämä ulkoimaninen.

tehdäänkö sivu kuten tämä http://fi.wikipedia.org/wiki/Parhaat vai tehdäänkö joku muu erotin linkkiin. -Wikipuranen 30. syyskuuta 2006 kello 15.48 (UTC)

Juu, kyllä täsmennyssivu (kuten mainitsemallasi sivulla Parhaat) on yleensä suositeltavin tapa. --Jetman 30. syyskuuta 2006 kello 15.49 (UTC)

[muokkaa] Amazonas

Wikipediassa jaotellaan näköjään Amazonian alue eri maiden kesken nimellä Perun, Brasilian,Ecuadorin ym. Amazonas. Tämä näyttää olevan käytäntö myös englanninkielisessä versiossa.

Mielestäni käytäntö ei ole ainakaan suomalaisen vakiintuneen tavan mukainen. Amazonas on Brasilian osavaltion nimi eikä Amazonas kata edes koko Brasilian Amazoniaa. Ainakin Perussa kirjoitetaan espanjaksi "Amazonia Peruana". Myös Turun Amazon-tutkimusryhmä näyttää käyttävän nimeä Amazonia, ainakin Perun Amazoniasta. Olen myös kysynyt asiaa yhdeltä tutkimusryhmän jäseneltä. Hän oli sitä mieltä, että Amazonas on Brasilian osavaltio joka sijaitsee Amazoniassa. Amazonia, ei Amazonas, jakautuu eri valtioiden kesken.

No, vaikka olenkin lähes ensikertalainen wikipedisti, uskallan kuitenkin olla hiukan eri mieltä tässä asiassa.

Leo Salo 30. syyskuuta 2006 kello 21.13 (UTC)

[muokkaa] Oikeudelliset artikkelit

Olen käynyt läpi täällä olevia oikeudellisia artikkeleja ja kirjoittanut itsekin muutaman. Mietityttämään on jäänyt se näkökulma, joka täällä on käytäntönä. Joissakin artikkeleissa tuntuu olevan tarkoitus valottaa asiaa yleismaailmalliselta kannalta, tuomatta kovinkaan selvästi esiin, että Suomessa asia ei välttämättä ole siten kuin on kirjoitettu. Amerikkalainen vaikutus elokuvien kautta on ilmeinen.

Itse uskoisin lukijaystävällisimmäksi sellaisen käytännön, jossa suomeksi kirjoitetaan asioista siten kuin ne Suomessa on ja lisäksi voidaan tuoda esiin muiden maiden käytännöt linkkeineen.

Ja neuvokaapa aloittelijaa: jos törmään artikkeliin, jossa annetaan aivan väärä käsitys jostain aiheesta, esim. lain sisällöstä, niin miten tulee menetellä kun haluaa laatia aiheesta paremman ja oikeansisältöisen artikkelin? Pitääkö ryhtyä toimiin, jotta joku ylläpitäjä poistaa artkkelin, vai voiko vain korvata tekstin uudella (kun vanhasta ei ole lainkaan pohjaksi)?

MakeF 2. lokakuuta 2006 kello 19.45 (UTC)

Vanhan artikkelin voi surutta kirjoittaa uusiksi, jos siitä ei ole mihinkään. --Jannex 2. lokakuuta 2006 kello 19.47 (UTC)
Kannattaa vain pistää koko artikkeli uuteen uskoon tai sitten merkitä se tarkistettavaksi kirjoittamalla yläkulmaan {{tarkistettava}}. --Jetman 2. lokakuuta 2006 kello 19.48 (UTC)
Olen muokannut mm. artikkeleita Sotilasrikos, Julkisuuslaki, Turvallisuusselvitys ja Valmiuslaki. Mielestäni näiden artikkelien rakenne poikkeaa aikaisemmasta, mutta voisi olla käyttökelpoinen. Pyytäisin kommentteja muilta, kannattaako samalla linjalla jatkaa. Sitten pitäisi tehdä hyvä malline, joka sisältäisi Suomen lain systematiikan. Töitä olisi kymmenille ihmisille, kun kirjoitetaan hyvät artikkelit eri alojen lainsäädännöstä. Pääsääntönä kannatta pitää: pidä auki Finlexiä, lyhennä ja selkiytä. Ulkomaiden lait kannattaa jättää vähemmälle huomiolle. --M. Porcius Cato 11. lokakuuta 2006 kello 14.32 (UTC)

[muokkaa] virhe..

En löytänyt täältä mitään sivua virhe ilmoituksille, niin laitoin tänne. Korean sodasta on ristiriitaista tietoa siitä, oliko kenraali Douglas MacArthurilla oikeus tarvittaessa käyttää ydinasetta. Korean sota -artikkelin mukaan oli presidentin lupa ja Ydinaseiden käyttö -artikkelin mukaan ei ollut. Kommentin jätti Anttik (keskustelu â€“ muokkaukset).

Virheistä kannattaa ilmoittaa ja keskustella artikkelin keskustelusivulla. Artikkelista kiinnostuneet näkevät muutoksen helposti tarkkailulistalta, jos ovat artikkelin sinne lisänneet. Mikä kysymykseesi tulee, niin artikkeleissa kannattaa mielestäni mainita kummatkin mahdolliset "totuudet" ja vaadittaessa vaatia lähdettä väitteelle {{lähde}} mallineella (lisätään epäillyttävän lauseen perään). --Gurumasa 4. lokakuuta 2006 kello 12.20 (UTC)

[muokkaa] turhanpäiväset minityngät

mites muutamat turhanpäiväiset minityngät, mikä on käytäntö että ne voidaan poistaa, esimerkkinä T.N.T. (kappale) -Wikipuranen 4. lokakuuta 2006 kello 17.29 (UTC)

Minitynkästatus ei itsessään ole syy poistoon. Jos aihe ei sovellu Wikipediaan, pitää järjestää poistoäänestys. Tuo T.N.T. (kappale) kaivannee vain laajennusta tai yhdistämisen albumista kertovaan artikkeliin. --Jetman 4. lokakuuta 2006 kello 17.33 (UTC)

[muokkaa] kuvan sopiva koko ja tynkä-raja

  1. jos laitan levyn kansikuvan wikiin, niin mikä on suositeltava maksimi pikselikoko sille.
  2. milloin laulajasta tai yhtyeestä oleva artikkeli ei ole enään tynkä, mitä täytyy olla vähintään artikkelissa.
  3. pitääkö levyjen kansikuviin laittaa joku luokka ja jos pitää niin millainen

-Wikipuranen 5. lokakuuta 2006 kello 13.54 (UTC)

  1. Ei väliä, laita niin iso kuin lähtee. Wikikoodillahan voi säätää, minkä kokoisena se näkyy sitten artikkelissa.
  2. Jos ruudullinen on tekstiä, niin ei varmasti.
  3. Ei — kansikuvat luokitellaan kai automaattisesti, kun siihen lykkää oikean lisenssiplakaatin.
--Hautala 5. lokakuuta 2006 kello 19.41 (UTC)

[muokkaa] Formula 1 kuljettaja malline

Olen nyt ajatellut lisätä joihinkin F1-kuljettajien artikkeleihin tuollaisia Formula 1 -kuljettaja - mallineita, mutta äsken tuli mieleen, että joillain on tuollainen malline (?) jossa on hieman laajemmin nuo saavutukset (esim. Kimi Räikkösessä on molemmat). Kumpaa olisi suositeltavaa käyttää? Vai molempia? Anteeksi viestin epäselvyys. -DragonMaster- 7. lokakuuta 2006 kello 13.43 (UTC)

[muokkaa] Lyhenteiden pisteet ja Wikipedian lähdekritiikki

Toukokuussa kahvihuoneessa käydyn pikaisen keskustelun jälkeen tyylioppaaseen näyttää lisätyn ohje, jonka mukaan lyhenne eaa. (ennen ajanlaskun alkua) tulisi ainakin artikkelien otsikoissa kirjoittaa ilman lyhennepistettä. Suositus poikkeaa vakiintuneista suomen kielen lyhentämissäännöistä, ja sen perusteluna näyttää viime kädessä olevan se, että pisteetöntä muotoa on jo ehditty käyttää Wikipediassa paljon ja kaikkien tapausten korjaaminen olisi työlästä. Asiaperusteluksi on onnistuttu löytämään yksi (!) nettisivu, jolla sanotaan Kielitoimist