|
|
TyökalutMuilla kielillä
|
Valokuvaus
Valokuvaus on menetelmä, jossa valokuvia talletetaan valoherkälle materiaalille kameran avulla. Perinteisessä valokuvauksessa valoherkkänä materiaalina on käytetty filmiä, kun taas digitaalikuvauksessa valoherkkä materiaali on yleensä CMOS-valokenno. Valokuvausta käytetään kaikilla elämänalueilla, muun muassa tiedonvälityksessä, kuten journalismissa, markkinointiviestinnässä, dokumentoinnissa ja tieteessä. Valokuvataide on osa kuvataidetta.
[muokkaa] Historiaa
Valokuvauksessa yhdistyi kaksi aiempaa keksintöä: camera obscura ja valoherkkä paperi. Näistä camera obscuralla on hyvin pitkä historia, ja sitä käytettiin varsinkin renessanssista lähtien apuna maalaamisessa. Valoherkän materiaalin puolestaan löysi saksalainen anatomian professori Johann Heinrich Schulze 1700-luvulla lähes vahingossa, mutta hän ei tutkinut sen mahdollisia käyttötarkoituksia. Englantilainen kemisti Thomas Wedgwood oli ensimmäinen, joka kehitti Schulzen keksintöä pidemmälle ja kokeili valoherkän paperin ja camera obscuran yhdistämistä. Wedgwoodin valottunut kuva hävisi kuitenkin paperilta nopeasti. Varsinaisen läpimurron valokuvakameran keksimisessä teki ranskalainen tieteilijä Nicéphore Niépce 1800-luvun alussa. Hän sai kehitetyksi valoherkkää materiaalia niin pitkälle, että sai vuonna 1826 otetuksi yksinkertaista pihanäkymää esittävän valokuvan, joka on yhä jäljellä. Niépce kehitti keksintöään taiteilija Louis Daguerren kanssa. Daguerre keksi Niépcen kuoleman jälkeen filmimateriaalin, joka oli Niépcen vastaavaa nopeampi – aiempaa filmiä joutui valottamaan tuntikausia. Daguerren keksintö – dagerrotypia – julkistettiin vuonna 1839. 
Myös englantilainen William Henry Fox Talbot kehitti samanlaista tekniikkaa, kun Daguerren keksintö tuotiin julki. Hänen valoherkkä materiaalinsa tuotti kuitenkin negatiivikuvan, josta vedostettiin positiivinen paperikuva, kalotyyppi. Vaikka Talbotin kuvan monistamisen mahdollistavasta tekniikasta tuli myöhemmin valokuvauksen kivijalka, Daguerren uniikkeja kuvia tuottava tekniikka omaksuttiin käyttöön ensin. Innostus Daguerren valokuvatekniikkaan hälveni 1850-luvulla, kun Frederick Scott Archer kehitti Talbotin keksintöä vastaavan tekniikan, jossa negatiivi oli paperin sijaan lasia. Tuloksena oli paljon tarkempia valokuvia, ja materiaali oli myös kestävämpää. Daguerren keksintö oli kuitenkin se tekijä, jonka ansiosta valokuvaus yleistyi nopeasti sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa heti samana vuonna sen julkistamisen jälkeen. Valokuvauksesta tuli erityisen suosittu ihmisten, maisemien, arkkitehtuurin ja sotien kuvaamisessa. Myös tiede otti sen hyvin nopeasti käyttöönsä. Valokuvauksen pelätiin vievän pohjaa pois maisema- ja muotokuvamaalaukselta, mutta näin ei täysin käynyt. Kuvataiteilijoille tuli mahdollisuus kehittää taidettaan abstraktiin suuntaan. Myöhemmin valokuvauksessakin on abstrakti suuntaus saanut jalansijan. 
[muokkaa] Teollinen valokuvaVaikka valokuvaus oli hyvin suosittua, itse valokuvaajat olivat tekniikan hankaluuden vuoksi yleensä ammattilaisia. Asia kuitenkin muuttui vuonna 1888, kun amerikkalainen George Eastman sai valmiiksi Kodak-kameransa, jonka yksinkertaisuus teki kamerasta käyttökelpoisen myös amatöörin käsissä. Kodak-kamera mahdollisti kompaktin kokonsa ja halpuutensa ansiosta myös aiempaa spontaanimman ja laajemmalle levinneen valokuvauksen. Seuraavana vuonna Eastman toi markkinoille toisen merkittävän keksintönsä, rullafilmin. Kameroiden liikuteltavuus ja valokuvamisen nopeus edelleen lisääntyi 1920-luvulla, kun alun perin elokuvausta varten kehitettyä kinofilmiä käyttäviä pienkameroita alettiin valmistaa. Valokuvia oli painettu paperille jo 1800-luvun puolivälissä, mutta menetelmä yleistyi vuosisadan lopulla. Painetusta valokuvasta on sittemmin tullut valokuvauksen keskeinen sovellusalue. Valokuvaus oli pitkään mustavalkoista, joskin erilaisia sovellutuksia värikuvauksen saralla on kehitetty aina Daguerren ja Talbotin ajoista lähtien. Varhaisemmat värikuvat on yleensä otettu kuvaamalla aiheesta kolme kuvaa: yksi punaisella suodattimella, yksi vihreällä ja yksi sinisellä. Nämä kolme kuvaa yhdistämällä saadaan värit hyvin realistisesti toistava valokuva. Monet lehdet julkaisivat tällaisia kuvia 1900-luvun alussa, mutta värikuvaus yleistyi vasta värinegatiivifilmien ja positiivisten värikääntöfilmien myötä 1940-luvulla. [muokkaa] Uuden valokuvan murros1990-luvulta alkaen ovat yleistyneet digitaalikamerat, jotka osin ovat syrjäyttäneet filmikamerat. Yleisimmät digikameroissa käytetyt tekniikat ovat CCD-kenno ja CMOS-kenno. Digitaalitekniikan avulla tavallisen kuluttajankin on helppo jälkikäsitellä ja arkistoida kuvia. Digitaalikameralla kuvattaessa kuva siirtyy puolijohdemateriaalista valmistetulta valoherkältä sensorilta sähköiseksi tiedostoksi kameran muistikortille. Filmikameroilla (analogisilla kameroilla) kuva tallentuu suoraan valoherkälle filmille, joka on myöhemmin kehitettävä. 1990-luvun lopulla tapahtunut valokuvauksen digitalisoituminen on suurimpia murroksia valokuvauksen historiassa. Vaikka monet valokuvauksen ammattilaiset ja omistautuneet harrastelijat edelleen käyttävät filmiä, on digitaalikuvaus muuttanut koko valokuvauksen kentän. Koska digitaalikuvauksessa ei tarvita kehitystä ja kuvat saa nopeasti kirjapainokäyttöön, uutistoimittajat siirtyivät nopeasti käyttämään digitaalikameroita, kun niiden tarkkuus ja sävyntoisto kehittyivät riittäviksi tavallisen uutiskuvaamisen kannalta. Koska useimpien kameravalmistajien digitaalijärjestelmäkamerat voivat käyttää filmikameroiden objektiiveja, voi filmimenetelmästä digitaalimenetelmään siirtyvä hankkia digitaalikameranrungon nykyisiin objektiiveihinsa ja käyttää sekä filmiä että digiä rinnan. Kuitenkin filmien, valokuvapapereiden ja muiden valonherkkien materiaalien valmistus on dramaattisesti supistunut ja useat perinteiset kameranvalmistajat ja tietotekniikan valmistajat ovat fuusioituneet. Esimerkiksi Minolta ja Konica yhdistyivät ja niiden tekninen osaaminen siirtyi Sonylle. Suomessa digitalisoituminen johti Eiri-filmikehittämön konkurssiin. [muokkaa] Merkittäviä tapahtumia valokuvaamisessa
[muokkaa] Katso myös[muokkaa] Kirjallisuutta
[muokkaa] Aiheesta muualla
|
