Haku

Työkalut

Muilla kielillä

Kouvola

Kouvola

vaakuna	sijainti
www.kouvola.fi
Sijainti	60°52′05″N, 26°42′15″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Kymenlaakson maakunta
Seutukunta	Kouvolan seutukunta
Perustettu	1922 erottamalla Valkealasta
Kuntaliitokset	Anjalankoski (2009) Jaala (2009) Kuusankoski (2009) Elimäki (2009) Valkeala (2009)
Pinta-ala	44,88 km² 411. suurin 1.1.2008 ^[1]
– maa	43,75 km²
– sisävesi	1,13 km²
Väkiluku	30 649 32. suurin 31.7.2008 ^[2]
– väestötiheys	700,5 as/km² (31.7.2008)
Kunnallisvero	19,00 % (2008) ^[3]
Kunnanjohtaja	Aimo Ahti
Kunnanvaltuusto	51 paikkaa
2004 - 2008^[4] • Kok. • SDP • Sit. • KD • Kesk. • Vihr.	18 11 11 5 4 2

Kävelykatu Manski maaliskuussa

Kouvola on kaupunki, joka sijaitsee Kymenlaaksossa, Etelä-Suomen läänissä. Se oli vanhan läänijaon aikana Kymen läänin pääkaupunki. Kaupungissa asuu 30 649 ihmistä,^[2] ja sen pinta-ala on 44,88 km², josta 1,13 km² on vesistöjä.^[1] Väestötiheys on 700,55 asukasta/km². Kouvolan seutukunnan asukasluku on 95 960 (30.06.2008), jolla määrällä se on Suomen kymmenenneksi suurin seutukunta. Aluetta varjostaa kuitenkin suuret muuttotappiot.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Vanhan suomen kielen sana "kouvo" tarkoittaa karhua, aavetta, sutta, täitä ja huutavaa lintua. Kouvolankylässä on ilmeisesti ollut asutusta jo keskiajalta lähtien, ja se on kuulunut vuorotellen Hollolan, Iitin ja Valkealan kirkkopitäjiin. Varsinainen kehitys lähti kuitenkin käytiin vasta 1870-luvulla, kun Riihimäki–Pietari-rata rakennettiin ja Kouvolasta tuli asemakylä. Seuraavalla vuosikymmenellä rakennettiin Savon rata Kouvolasta pohjoiseen ja Kotkan rata Kouvolasta etelään. Näin Kouvolasta tuli yksi Suomen vilkkaimmista risteysasemista.

Kouvolassa riehui punainen ja valkoinen terrori ankarana Suomen sisällissodassa 1918. Kunnassa surmattiin taisteluiden ulkopuolella yli 200 ihmistä.

Rautatien ansiosta kiivaasti kasvanut Kouvola irrotettiin 1922 Valkealan kunnasta, ja se sai kauppalanoikeudet heti seuraavana vuonna. Kaupungiksi Kouvola korotettiin 1960. Kouvolan vaakunassa on kaksi oranssinpunaista avainta ristissä musta–harmaalla pohjalla, millä kuvataan kaupungin avainasemaa liikenteellisenä solmukohtana. Vuosina 1955–1997 Kouvola toimi Kymen läänin pääkaupunkina.

Kasarmi hallitsi kouvolalaisten elämää 1800-luvulta aina vuoteen 1990 asti.

[muokkaa] Kouvolan seudun kuntaliitos

Kouvola, Anjalankoski, Elimäki, Valkeala, Jaala ja Kuusankoski ovat päättäneet yhdistyä yhdeksi kaupungiksi vuoden 2009 alussa.^[5] Kaupungin, jonka nimeksi tulee Kouvola, asukasluku on noin 90 000 ja pinta-ala noin 2 800 neliökilometriä.^[6]

Kunnat, jotka yhdistyvät vuonna 2009:

Kunta	Asukasluku	Pinta-ala km²
Kouvola	30 649	44,88
Anjalankoski	16 498	752,92
Elimäki	8 247	391,74
Valkeala	11 724	1 003,72
Jaala	1 862	563,54
Kuusankoski	19 835	128,53
Kaikki	88 815	2 885,33

[muokkaa] Maantiede

Kouvola ei ole erityisen tunnettu arkkitehtuuristaan, sillä vanhat puutalot purettiin ja tilalle tehtiin 1970-luvulla aikansa ihanteiden mukaisia funkkistaloja ja muita harmaita betonitaloja.

Maantieteeltään Kouvola on pitkälti tasamaata eikä vesistöjä kaupungissa juurikaan ole lukuun ottamatta pientä Käyrälampea. Tähän tulee muutos vuoden 2009 alussa kuntaliitoksien myötä.

Pinta-alaltaan Kouvola on hyvin pieni. Lähes mikä tahansa Kouvolan osa on tavoitettavissa polkupyörällä noin viidessätoista minuutissa. Kaupungin ympärillä on pinta-alaltaan isompia kuntia, jotka muodostavat kaupunkiseudun. Nämä ovat maaseutumainen Valkeala pohjoisessa, idässä ja etelässä, kaupunkimainen Kuusankoski luoteessa ja Elimäki lännessä.

[muokkaa] Kaupunginosat

Kouvolan eri kaupunginosat ovat rakentuneet melko vahvasti erityyppisiksi. Pohjoisessa ja etelässä on 1970-luvun kerrostaloja, mutta niistä rataa kohti asutus muuttuu pientalovaltaisemmaksi. Aivan Riihimäki–Lappeenranta-radan varrella on myös vanhahkoa kerrostaloasutusta sekä joitain uusia kaupallisia rakennuksia.

[muokkaa] Liikenneyhteydet

Dr14-veturi venäläisten säiliövaunujen vetäjänä Kouvolan ratapihalla.

Kouvolasta pääsee rautateitse neljään suuntaan: 1) Lahden kautta Helsinkiin ja Riihimäelle, 2) Kotkaan, 3) Mikkeliin ja sieltä edelleen Pieksämäelle (Savon rata) sekä 4) Luumäelle, josta rata haarautuu Lappeenrannan kautta Joensuuhun ja Vainikkalan raja-aseman kautta Venäjälle. Varsinkin Venäjän läheisyydellä on suuri vaikutus Kouvolan junaliikenteeseen. Kaupungin ratapihalla näkeekin paljon venäläisiä öljyvaunuja.

Rautatien lisäksi kaupungin läpi kulkevat valtatiet 6 (Koskenkylä–Kouvola–Lappeenranta) ja 15 (Kotka–Kouvola–Mikkeli).

Tarve kaupungin sisäiselle joukkoliikenteelle on etenkin lämpimänä vuodenaikana vähäinen, sillä kaupunki on pieni ja siinä on "rautatiekaupungin" luonnetta. Bussilinjoja on viisi, ja niillä kulkee linja-auto noin tunnin välein.

[muokkaa] Talous

Kouvola on kaupunkiseutunsa liikenteellinen, kaupallinen, hallinnollinen, oikeudellinen ja koulutuksellinen keskus. Kouvolalaiset saavatkin toimeentulonsa pääosin palveluammateista ja kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 121%.

Työpaikkojen toimialarakenne on seuraavanlainen^[7]

Työssäkäyvä alkutuotanto 0,8%
Jalostus 21,1%
Palvelut 77,1%
Tuntematon 1,1%

Kouvolan palvelurakenne on seuraavanlainen^[7]

Alkutuotanto 1,2%
Teollisuus 21,8%
Kauppa 13,0%
Liikenne 11,1%
Liike-elämän palvelut 13,6%
Julkiset ym. palvelut 34,9%
Elinkeino tuntematon 1,3%

2000-luvulla merkittävä taloudellinen hanke Kouvolassa on ollut logistiikkakeskuksen kehittäminen ja Innorail-hanke, jolla pyritään tekemään Kouvolasta "Euroopan unionin ja Venäjän välisen raja-alueen johtava rautatieosaamis- ja liiketoimintakeskus".^[8]

[muokkaa] Koulutus

Yliopistotasoista tutkimusta ja opetusta Kouvolassa suorittavat Helsingin yliopiston Käännöstieteen laitos ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikkö.

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu tarjoaa Kouvolassa liiketalouden sekä muotoilun ja median ammattikorkeakouluopetusta. Useiden alojen ammatillista koulutusta järjestää Kouvolan seudun ammattiopisto.

Perusopetusta annetaan seuraavissa kouluissa:

Lisäksi Kouvolassa on kaksi päivälukiota ja iltalukio:

Kouvolan Lyseon lukio, jonka tiloissa toimii myös Kouvolan iltalukio.
Kouvolan yhteiskoulun lukio

[muokkaa] Kulttuuri

[muokkaa] Kirjallisuus

Kaupunginkirjaston päärakennus valmistui vuonna 1971. Tuolloin, uuden kirjastorakennuksen myötä Kouvolan kaupunginkirjastosta tuli myös Kymenlaakson maakuntakirjasto. Maakunnan kirjastoilla on yhteinen kirjastojärjestelmä, ja sama kirjastokortti käy koko alueella.

Kouvolan kaupunginkirjasto järjestää kesäisin suositut Kouvolan Dekkaripäivät Kouvolan Teatterin tiloissa.

Kouvolassa toimii myös kaksi muuta kirjastoa Lehtomäessä ja Eskolanmäessä (Haanojan kirjasto). Lehtomäen kirjasto on pieni sivukirjasto Lehtomäen ytimessä, ruokakauppojen ja nuorisotilojen vieressä.

[muokkaa] Musiikki

Kouvolan kulttuuritarjontaa edustaa muun muassa Kymi Sinfonietta, joka on 29 päätoimisen ammattimuusikon muodostama, Kouvolan ja Kotkan yhteinen pieni sinfoniaorkesteri. Julkisia konsertteja on vuosittain lähes sata. Ohjelmisto on laaja: se ulottuu barokista ja wieniläisklassisesta musiikista viihteeseen ja rockiin. Lisäksi Pohjois-Kymen musiikkiopistossa voi opiskella lähes kaikkea musiikin alaan liittyvää. Musiikkiopiston suojissa toimii myös harrastajapohjainen Vox musicae -kamariorkesteri.

Tunnettuja kouvolalaisia yhtyeitä ovat muiden muassa:

[muokkaa] Urheilu

Kouvolalaiset urheilijat ja urheilujoukkueet ovat menestyneet useissa lajeissa. Viime vuosina kouvolalaiset seurat ovat menestyneet erityisesti koripallosta ja amerikkalaisesta jalkapallosta. Muita Kouvolassa perinteisesti harrastettuja lajeja ovat pesäpallo ja jääkiekko.

Kouvolan liikuntatilat ja -alueet ovat kaupungin kokoon nähden varsin hyvät. Kouvolan jäähalli on yksi Suomen suurimmista jäähalleista. Kouvolan keskusurheilukenttä on toiminut pitopaikkana suurillekin yleisurheilukilpailuille. Näiden lisäksi Kouvolassa on lukuisia urheilukenttiä, useita liikuntahalleja ja kaksi uimahallia. Keskustan läheisyydessä sijaitsee Urheilupuiston pururata.

Keskustan läheisyydessä Ravikylässä sijaitsee ravirata ja Tykkimäessä moottorirata. Lisäksi palolaitoksen vieressä sijaitsevat Kouvolan hyppyrimäet.

Kouvolalaisia urheiluseuroja ovat mm.