Automated Transfer Vehicle

Piirros ATV:stä.

Automated Transfer Vehicle eli ATV on Euroopan avaruusjärjestön (ESA) miehittämätön avaruusalus, jolla voidaan kuljettaa kansainväliselle avaruusasemalle (ISS) ajoainetta, vettä, ilmaa, laitteita jne. ATV:n rakettimoottoreilla voidaan nostaa tarvittaessa ISS:n radankorkeutta.

ATV laukaistaan Ariane 5 -kantoraketilla Guyanan avaruuskeskuksesta Kourousta, Ranskan Guyanasta. Se telakoituu automaattisesti venäläiseen Zvezda-moduuliin.

ATV-projektin pääurakoitsija on EADS Astrium-yhtiö. Projektiin osallistuu kymmeniä yhtiöitä Belgiasta, Espanjasta, Hollannista, Italiasta, Norjasta, Ranskasta, Ruotsista, Saksasta, Sveitsistä ja Tanskasta. Lisäksi mukana on useita yhtiöitä Venäjältä ja Yhdysvalloista.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Rahtialuksen toiminta ja tekninen kuvaus

ATV Jules Vernen telakoitumislaitteisto

ATV osaa navigoida avaruusasemalle ja telakoitua siihen täysin automaattisesti, joten se edustaa uutta huoltoalusten sukupolvea. Aluksen itsenäisyys ja virhetilanteiden sietokyky on aluksen erilaisten tietokoneiden ohjelmistojen ansiota. Yhteensä lähdekoodia on noin miljoona riviä. Alus voi pysyä telakoituneena ISS:än jopa kuusi kuukautta. Paluumatkalla alus tuhoutuu ilmakehässä kuljettaen jopa 6 500 kg avaruusaseman jätteitä.

ATV massa on 20 000 kg. Se on sylinterin muotoinen, 10,3 metriä pitkä ja 4,5 metriä halkaisijaltaan. Sisältä ATV koostuu 2 moduulista: propulsiomoduulista, joka tuottaa aluksen tarvitseman työntövoiman rakettimoottoreillaan ja tavaratilasta eli integroidusta rahtimoduulista, joka telakoituu ISS:än.

[muokkaa] Propulsiomoduuli

ATV:n propulsiomoduulissa on 4 päämoottoria (490 newtonia per moottori) ja 28 pienempää moottoria (220 N per moottori) avaruusaluksen asennon säätelyyn.

ATV:n neljä aurinkopaneelia pystyvät tuottamaan sähköä yhteensä keskimäärin 4800 watin teholla. Paneelit avautuvat 100 minuuttia lähdön jälkeen, jolloin niiden kärkiväli on 22,3 metriä. Paneelit tuottavat sähköä akkuihin, joita tarvitaan ATV:n ollessa varjossa.

[muokkaa] Rahtimoduuli

Aluksen tavaratila on paineistettu ja astronautit voivat hakea tavaroita sieltä ISS-avaruusaseman Zvezda-moduulin kautta ilman avaruuspukua. ATV:n 48 m³:n tavaratilassa on tilaa 8 standarditelineelle. Tavaratilamoduuli perustuu italialais-rakenteiseen Multi-Purpose Logistics Module:en (MPLM), joka on jo käytössä NASA:n avaruussukkuloissa.

ATV:n rahtikapasiteetti ISS:lle on 7 667 kg. Rahdin maksimimäärät aineittain ovat:

840 kg vettä
100 kg ilmaa (typpi, happi)
860 kg ajoainetta ISS:n järjestelmiin
4 700 kg ajoainetta (ISS:n kiertoradan muutoksia varten)
5 500 kg kuivalastia

[muokkaa] Lennot

ATV-verrattuna Apollo- ja Progress -avaruusaluksiin.

#	Laukaisu	Tunnus	Tulos
1	2008-03-09 04:039. maaliskuuta 2008 kello 04.03 (UTC)	Jules Verne	Meneillään
2	2009	ATV-2	Suunnitteilla
3	2011	ATV-3	Suunnitteilla
4	2012	ATV-4	Suunnitteilla
5	2013	ATV-5	Suunnitteilla
6	TBD	ATV-6	Mahdollinen
7	TBD	ATV-7	Mahdollinen

^[1]

[muokkaa] Toiminnan alku

[muokkaa] Jules Verne

**Jules Verne**
Lennon tunnus

Lennon tilastotiedot
Lennon nimi:	Jules Verne
Avaruusaluksen nimi:	ATV-huoltoalus
Lähtöalusta:	Guayanan avaruuskeskus
Laukaisu:	2008-03-099. maaliskuuta 2008 kello 04.03 (UTC)
Laskeutuminen Maahan:	hallittu tuhoamainen ilmakehään paluussa Tyynen valtameren yllä (suunnitteilla)
Lennon kesto:	TBD
perigeumi:	331,0 km
Ympärikierto:	91,34 min
Kiertoradan inklinaatio:	51,6410 astetta
Massa:	20,7 tonnia laukaisussa

Tämä artikkeli tai osio kertoo tulevasta tai ajankohtaisesta tapahtumasta.
Tiedot saattavat muuttua huomattavasti ennen tapahtuma-ajankohdan päättymistä.

Ensimmäisen ATV-alus nimettiin Jules Verneksi tieteiskirjailija Jules Vernen muistoksi. Aluksen laukaisua siirrettiin monta kertaa ennen kuin se viimein laukaistiin avaruuteen Ariane 5 -kantoraketilla 9. maaliskuuta 4.03 UTC 300 km:n kiertoradalle.

Alus kiersi avaruudessa noin kuukauden ennen telakoitumista ISS-asemaan. Osasyy oli prototyppialuksella tehtävät testit ennen telakoitumista. Toinen odottelun syy oli sukkula Endeavour, jonka miehistön oli saatava työnsä ensin päätökseen. Sukkula laukaistiin matkaan 11. maaliskuuta Cape Kennedyn avaruuskeskuksesta. Kolmen viikon aikana tehtävien kiertoradan säätelyn jälkeen Verne seurasi asemaa noin 5 km aseman alapuolella ja 39 km jäljessä. Sukkulan lähdettyä Verne telakoitui suunnitellusti asemaan 3. huhtikuuta. Verne pysyy telakoituneena elokuuhun asti. Alus vie asemalta mennessään kuutisen tonnia jätettä, joka tuhoutuu aluksen mukana.

[muokkaa] Muita rahtialuksia

ATV on rinnakkainen huoltoalus venäläisen Progress-aluksen kanssa, mutta omaa kolminkertaisen kuljetuskapasiteetin lähinnä Ariane 5-kantoraketin nostokyvyn ansiosta. Huoltolennon hinta on vastaavasti moninkertainen. ATV käytää Progress-alusten avainteknologioita lähetysmilennossa ja telakoitumisessa.

Japanin avaruusjärjestö (Japan Aerospace Exploration Agency, JAXA) on rakentamassa samanlaista alusta, joka voidaan laukaista H-II -kantoraketilla. Sen nimi on HTV, H-II Transfer Vehicle. Sillä huolletaan Japanin avaruusasemamoduulia, Kibo (Japanese Experiment Module, JEM).

ESA on pohtinut ATV:n kehittämistä siltä pohjalta, että NASAn avaruussukkulat poistuvat käytöstä vuonna 2010. Ajatus on, että aluksella voitaisiin myös tuoda takaisin maahan tavaroita avaruusasemalta.